Potilaat sitoutuvat hoitoon heikommin, jos hoitohenkilökunta vaihtuu jatkuvasti. Lisäksi ostopalvelut käyvät kalliiksi hyvinvointialueille.
Ostopalvelut vaarantavat hoidon jatkuvuuden ja heikentävät palvelujen laatua nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Näin arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkastuskertomuksessaan.
VTV:n mukaan ostopalvelutyöntekijät työskentelevät usein vain lyhyen aikaa samassa yksikössä, jolloin hoitoon tulee tarpeettomia katkoksia eikä potilaiden taustoja välttämättä tunneta.
– Yhdellä nuorella voi pahimmassa tapauksessa olla vuoden aikana yli kymmenen hoitavaa lääkäriä. Potilaat sitoutuvat hoitoon heikommin, jos hoitohenkilökunta vaihtuu jatkuvasti, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Ville-Veikko Pulkka sanoo tiedotteessa.Työntekijöiden vaihtuminen kuormittaa myös vakituista henkilöstöä, sillä tilapäistä henkilökuntaa joudutaan VTV:n mukaan jatkuvasti perehdyttämään ja opastamaan.
Lisäksi ostopalvelut aiheuttavat hyvinvointialueille merkittäviä kustannuksia. Ostopalvelutyöntekijöille maksetaan korkeampaa korvausta työstä, mikä aiheuttaa taloudellisten menetysten lisäksi epätasa-arvoisuuden tunnetta työyhteisössä, VTV sanoo.
Viraston mukaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja Hus-yhtymän tulisi varmistaa, että ostopalveluja käytettäessä huolehditaan hoidon jatkuvuudesta, palvelujen laadusta ja kustannusvaikuttavuudesta.
Merkittäviä alueellisia eroja
Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa on lisäksi edelleen merkittäviä alueellisia eroja hyvinvointialueiden välillä.
– Nuoret saavat hyvin erilaista apua ongelmiinsa Espoossa, Lappeenrannassa ja Oulussa, VTV:n ylitarkastaja Olli Karsio sanoo tiedotteessa.
Nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa erot näkyvät VTV:n mukaan esimerkiksi hoitoon pääsyn nopeudessa, potilaiden saaman hoidon määrässä ja palvelujen kuormituksessa.
Viraston tarkastuskertomuksesta selviää, että toukokuussa 2024 kaikista muista alueista poiketen Kainuun ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilla ei ollut tarjolla nuorille kohdennettuja perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja. Näillä kahdella alueella 13–17-vuotiaiden ikäryhmässä perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä oli huomattavasti vähemmän kuin 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä.
Tarkastuksen perusteella perustason palvelut ovat puutteellisia muillakin alueilla. Esimerkiksi Lapin hyvinvointialueella ei ole erillisiä nuorten yksiköitä. Myös joidenkin alueiden sisällä on eroja perustason palvelujen saatavuudessa.
