Uutta kasvatusmenetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi lääketutkimuksissa ja tulevaisuudessa myös elinsiirroissa. Myös eläinkokeet vähenevät uuden tekniikan myötä.
Oulun yliopistossa on kehitetty uudenlainen tekniikka esimerkiksi munuaissairauksien, syövän, diabeteksen ja verenpainetaudin tutkimiseen.
Tekniikalla saadaan muodostettua toimiva ja tutkimusta kestävä verisuonisto kasvatettuihin organoideihin jotka mallintavat paremmin munuaisen syntyä ja toimintaa.
Lähestymistavalla voidaan edistää keinoja tuottaa munuaisia elinsiirtoja varten. Tekniikka on tärkeä erityisesti nopeita elinsiirtoja vaativissa tapauksissa.
– Tunnemme muun muassa geenivirheitä, joiden kanssa syntyvät lapset tarvitsevat nopeasti uuden siirteen. Geenivirhe voidaan pyrkiä korjaamaan jo kantasoluissa tai tarvitaan sopiva munuaisen luovuttaja, jonka saanti on ongelmallista, sanoo Oulun yliopiston kehitysbiologian professori Seppo Vainio.
Julkaistu tutkimus keskittyi kudosviljelmiin, joiden verisuonittamiseen ei ole ollut kunnon keinoja. Toimivan verisuonituksen luonti on erityisen tärkeää verta suodattavien elinten, kuten munuaisen tutkimuksessa.
Uudessa tekniikassa tutkijat hyödynsivät ensin kanan alkion sikiökalvoa. Vainion mukaan kalvolla kasvaessa organoidiaiheen verisuonet yhdistyvät kanan verenkiertoon hapen saantia varten. Tämä luo kudokseen tehokkaan verenvirtauksen.
– Keskeistä tässä läpimurtotekniikassa on se, että verisuonitetut organoidit saadaan myös siirrettyä keinotekoiselle kasvatusalustalle niin, että ne säilyttävät toimivan verisuoniverkostonsa ja ylläpidetyn virtauksen, sanoo Vainio.
Tekniikka vähentää eläinkokeiden tarvetta
Organoidien, eli keinotekoisten elinmallien, kehityksessä on käytetty perinteisesti koe-eläimiä.
Tutkijoiden kehittämä uusi menetelmä voi vähentää eläinkokeiden tarvetta ja mahdollistaa pidempiaikaisia tutkimuksia, kuten lääkkeiden testausta ja kudos teknologioiden edelleen kehittämistä.
Tutkimus julkaistiin Lab on a Chip -lehdessä syyskuussa.
