Kun demokraatit valmistautuivat äänestämään puolueensa esivaalissa tammikuussa New Hampshiressa, moni sai oudon puhelinsoiton.
Joe Bidenin ääni tuntui kehottavan heitä jättämään äänestyksen väliin.
– On tärkeää, että säästätte äänenne marraskuuhun, ääni sanoi.
Se selitti, että äänestäminen esivaalissa vain hyödyttäisi republikaaneja Donald Trumpin valinnassa.
Kyse oli massapuheluviestistä eli robo callista, joka ohjautui aiemmin kerätyn soittolistan perusteella äänestäjille.
Äänessä ei kuitenkaan ollut oikea Biden vaan kyse oli syväväärennöksestä eli deep fakesta. Se tarkoittaa tekoälyn avulla luotua kuvaa, ääntä tai videota, joka näyttää ihmisen sanomassa tai tekemässä jotain, mitä hän todellisuudessa ei ole tehnyt.
Tapaus on esimerkki siitä, miten eri toimijat yrittävät vaikuttaa Yhdysvaltain presidentinvaaleihin tekoälyn avulla.
– Tiedämme ehkä vasta vaalien jälkeen, mikä tekoälyn suurin uhka vaaleille on. Niinpä on oltava valppaana, sanoo professori Emily Bell newyorkilaisesta Columbian yliopistosta Ylen haastattelussa.
Bell on yliopiston digitaalista journalismia tutkivan yksikön johtaja.
Yhdysvallat on jakautunut poliittisesti kahtia. Tekoälyä voidaan käyttää poliittisten tavoitteiden edistämiseen.
New Hampshiren tapauksessa paljastui lopulta, että ääniviesti oli peräisin demokraattileiristä. Tapaus säikäytti joka tapauksessa Yhdysvaltain viranomaiset. Sama voisi tapahtua myös vaalipäivänä marraskuussa.
Lainsäädäntö laahaa
New Hampshiren tapauksen takia Yhdysvaltain viestintävirasto kielsi sakon uhalla massapuheluviestit, joissa ääniä on luotu tekoälyn avulla. Kielto perustuu kuluttajansuojaan.
Muuten lainsäädäntö ei ole pysynyt tekoälyn perässä, vaikka kumpikin puolue kantaa huolta tekoälyn avulla tehtyjen syväväärennösten hyödyntämisestä vaaleissa.
Kongressissa puolueet ovat tehneet kolme yhteistä aloitetta, joissa pyritään sääntelemään tekoälyn käyttöä vaaleissa. Mikään niistä ei valmistu koko liittovaltiota koskevaksi laiksi ennen vaaleja.
Sääntelyn on vaikea pysyä tekoälyn perässä tahdosta huolimatta.
– Kyllähän se kertoo paljon, että minkäänlaista lakia ei ole saatu säädetyksi, Emily Bell toteaa.
Hieman paremmin lainsäädäntötyössä ovat onnistuneet osavaltiot. Joissakin niistä syväväärennösten käyttö vaaleissa on kielletty.
Kansalaisjärjestö Public Citizenin seurannan perusteella monet osavaltiot menevät kuitenkin vaaleihin ilman tällaista lainsäädäntöä.
Hyvä paha tekoäly
Tekoäly on presidentinvaaleissa mukana myös vaaliviranomaisten työkaluna.
Parhaimmillaan se helpottaa miljoonia äänestäjiä koskevien tietojen hallinnointia, kun vaaliviranomaiset ylläpitävät äänestäjäluetteloita, tarkistavat postiääniä ja piirtävät vaalipiirien rajoja.
Oikeustieteen lisensiaatti, tohtorikoulutettava Sarah Bender on tutkinut tekoälyn käyttöä vaaleissa.
– Suhteellisen vähän on kiinnitetty huomiota siihen, kuinka tekoäly vaikuttaa äänioikeuskysymyksiin, Bender kirjoittaa Michigan Law Review’ssa julkaistussa tutkielmassa.
Bender toteaa tutkielmassaan, että tekoälyn on havaittu esimerkiksi tunnistavan huonommin vierasperäisiä nimiä, jolloin vähemmistöt joutuvat useammin virheiden kohteeksi.
Toisiaan läheisesti muistuttavat nimet saattavat sotkeutua keskenään, ja pahimmillaan viranomaiset poistavat henkilön äänestäjäluettelosta.
Vaatii paljon äänestäjältä perätä oikeuksiaan, jos häntä vaalipäivänä yritetään estää äänestämästä.
Postiäänten allekirjoitusten todentamisessa tekoälyn pelätään myös tunnistavan muita kieliä huonommin kuin englanninkielisiä ja johtavan turhiin äänten hylkäämisiin.
Myös yhdysvaltalaiset poliitikot ovat tehneet erilaisia tekoälykokeiluja. Esimerkiksi New Yorkin pormestari Eric Adams on käyttänyt tekoälyä tiedotteissaan, joissa hän kuulostaa puhuvan mandariinikiinaa ja lukuisia muita kieliä, joita hän ei oikeasti osaa.
Ongelmallista on se, että Adams ei heti avannut yleisölle sitä, että materiaali on laadittu tekoälyn avulla.
Vaaran hetket vasta marraskuussa
Kun viestipalvelu X:n omistaja Elon Musk jakaa tekoälyn avulla tehdyn kuva Kamala Harrisista kommunistidiktaattorin univormussa, se ei todennäköisesti vaikuta vaalitulokseen.
Asiantuntijat kiinnittävät pikemminkin huomiota tekoälyn vaaroihin itse vaalipäivänä ja vaalipäivän jälkeen.
Helposti toteutettava vaalipäivän vaara olisi nimenomaan eri kielillä soitetettu massapuhelu, jossa väitettäisiin esimerkiksi, että äänestysaikaa on jatkettu.
Tällaista yksityisesti kohdistettua viestiä olisi mahdotonta saada kiinni ja oikaista julkisuudessa.
– Yhdysvalloissa vaali voi ratketa hyvin pienellä marginaalilla. Riittää, että vain pieni määrä saa väärää tietoa, Emily Bell muistuttaa.
Ääntenlaskennassa vaara kohdistuu vaaliviranomaisiin. Yhdysvalloissa heistä jopa puolet on poliittisesti sitoutuneita ja voi joutua toimimaan painostuksen alaisina.
– On ajateltavissa, että tekoälyä käytetään myös poliittisten tavoitteiden edistämiseen, Sarah Bender kirjoittaa.
Kun ääntenlaskenta viime vaaleissa viivästyi, se ruokki Trumpin tukijoiden käsitystä vaalituloksen vääristelystä. Vaalivirkailijat joutuivat intensiivisen painostuksen kohteeksi.
Tekoälyaikakausi mahdollistaa niin laajan valitustehtailun, että se pahimmillaan voi lykätä tuloksen selviämistä viime kertaa pahemmin.
- Vaalisivustolla pääset tutustumaan ehdokkaiden kannatukseen
Tutkijat pelkäävät, että vaaliviranomaiset eivät välttämättä ole osanneet varautua tähän.
– Kuinka varmistetaan se, että vaalivirkailijaa ei kohdella huonosti ja painosteta uhkauksilla? pohtii Emily Bell.
Bell muotoilee, että vaikka tekoäly ei itsessään aiheuta uhkaa demokratialle, se edistää uhkien toteuttamista.
Jotkut tutkijat kutsuvat näitä vaaleja vasta vuoden 2028 kenraaliharjoitukseksi. Jatkossa huijausvideoita ja -audioita on nykyistäkin vaikeampaa erottaa aidoista.
Jos näissä vaaleissa äänestäjä saa harhaanjohtavan puhelun vaalitoimitsijan äänellä, seuraavalla kerralla se saattaa tulla oman äidin tai ystävän äänellä.
