sunnuntai, 29 joulukuun

Nuoriso on pilalla. Maailma on mennyt hulluksi. Kaikki ovat seonneet.

Nämä asiat on tiedetty aikojen alusta asti.

Vuonna 2024 sai taas järkyttyä ja huolestua. Kävimme läpi tämän vuoden moraalipaniikit. Kohua herättivät niin lasten eläinleikit kuin kansanedustajien pukeutuminen.

Moraalipaniikki tarkoittaa ihmisten keskuudessa leviävää huolta jostain ilmiöstä, jonka pelätään turmelevan yhteisön arvot. Aiheellisetkin huolet paisuvat usein tarpeettoman suuriksi kohuiksi.

Paniikit tapaavat toistua samantyylisinä vuodesta toiseen. Motiivina on usein halu suojella erityisesti nuorison herkkiä sieluja rappiolta.

Listasimme vuoden 2024 ikimuistoisimmat moraalipaniikit.

1. ”Nyt ne tuo jo puukkoja kouluun”

Lapset kannustavat toisiaan tuomaan puukkoja kouluun!

Vai kannustivatko?

Huhtikuussa koululaisten vanhempia varoitettiin Tiktokissa leviävästä ”Tuo puukko kouluun” -haasteesta.

Useat mediat toistivat väitteitä sellaisenaan, poliisi selvitti asiaa, kansanedustajat vaativat Tiktok-kieltoa.

Huhut puukkohaasteesta olivat vahvasti liioiteltuja. Somesta löytyi asiasta lähinnä vanhempien kauhistelua. ”Puukkohaaste” näyttää olevan vuosia vanha urbaani legenda.

Tiktokista ja somehaasteesta uskottiin löytyvän selitys myös Espoon toukokuisille tuhopoltoille. Sitten kävi ilmi, että nuorilla olikin vain ollut tylsää.

Vaikka somealustoilla leviää oikeasti vaarallisiakin haasteita, kaikkea nuorten hölmöilyä ei voi laittaa niiden piikkiin, asiantuntija summasi Hesarissa.

Sukulaiskohuja: pesuainetablettien popsiminen vitsillä (2018), Blue Whale-itsemurhapeli (2016).

2. ”Vievät meiltä Jeesuksenkin”

Marraskuun kohujulkkis oli Jeesus.

Hämeenlinnan kaupungin uutisoitiin maksavan yli 1500 euron korvaukset uskonnottomalle oppilaalle, joka oli joutunut kuulemaan koulussa laulun Jeesuksesta.

Pari viikkoa myöhemmin kirkkonummelaisen koulun rehtori perui lasten barokkikonsertin, koska siinä laulettiin Jeesuksesta.

Somessa roihahti kohu. Yritetäänkö kristinuskoa hävittää yhteiskunnasta? Liekit levisivät eduskuntaan asti.

– Ovatko ihmiset tulleet aivan hulluiksi, kirjoitti vanhoillislestadiolainen kansanedustaja Markus Lohi (kesk.)

Onkohan jeesusteippikin kiellettävä, murjaistiin Hesarin luetuimpiin juttuihin nousseessa mielipidekirjoituksessa.

Kohuissa tehtiin kärpäsestä härkänen. Barokkikonsertti peruttiin vain, koska koulu ei ehtinyt infota vanhempia sen uskonnollisesta sisällöstä. Eli vastoin yleistä somekohua: Jeesukselle altistamista ei ole kielletty kouluissa.

Kirkko ja Kaupunki-lehdessä pohdittiin, miksi yhden rehtorin hätäinen päätös saa kristityt käyttäytymään ”kuin olisimme miehitysvallan alla”.

3. ”Nyt ne luulee itseään jo eläimiksi”

Lasten eläinleikit huolestuttivat vanhempia vuonna 2024.

Therianit eli eläinhahmoiksi pukeutuvat ja identifioituvat lapset olivat syyskuun puheenaihe.

Pankin räjäytti oululaiskoulun päätös kieltää eläinnaamarit.

– Tunnillakin konttaillaan ja mau’utaan, rehtori perusteli.

Heräsi eläimellinen somemöly. Pitääkö nykyään saada identifioitua eläimeksikin? Eikö kukaan pidä koulussa kuria?

Media osallistui paniikin lietsomiseen, kirjoitti toimittaja Tuija Siltamäki.

– [Media] otsikoi kuin kyse olisi miehityksestä eikä siitä, että muutama lapsi on leikkinyt koulussa eläimiä, kuten lapsilla on aikalailla aina ollut tapana.

Ilta-Sanomat pohti, olisiko kohua edes syntynyt, jos eläinleikeille ei olisi mitään erityistä termiä.

Therianit herättävät suoranaista raivoa nimenomaan aikuisissa. Suosittujen therian-käyttäjien sometililtä voi nähdä, kuinka kymmenet aikuiset omilla kasvoillaan lähettävät näille lapsille jopa väkivaltaisia uhkauksia.

4. ”Kansanedustajatkin kulkevat puolialasti!”

Miten kansanedustaja saa pukeutua?

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) antoi syyskuussa Jessi Jokelaiselle (vas.) huomautuksen valkoisen puseron käytöstä. Jokelainen sai tämän jälkeen lukuisia törkyviestejä.

Halla-ahoa syytettiin tekopyhäksi. Miksei puhemies puutu puoluetoverinsa Teemu Keskisarjan (ps.) pukeutumiseen, vaikka sille hirnutaan somessa?

Tiktok-videoilta näkyy Keskisarjan tapa puhua eduskunnassa paita rypyssä ja kravatti repsottaen. ”Miten noissa rievuissa pääsee sisään”, kommenteissa kysytään.

Yritän noudattaa pukukoodia parhaani mukaan, vakuuttivat molemmat kansanedustajat.

Kansanedustajalta odotetaan arvokasta pukeutumista. Edes eduskunta ei osaa sanoa, mitä se tarkoittaa.

Poliitikkojen pukeutuminen on kuohuttanut ennenkin.

2000-luvulla kansa on saanut slaagin Jutta Urpilaisen (sd.) verkkosukkahousuista, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen (vas.) tennareista sekä lukuisista Sanna Marinin (sd.) vaatteista.

Kun nykyinen presidentti Alexander Stubb rokkasi kymmenen vuotta sitten shortseja ja punaisia housuja, osa koki Stubbin sopivan paremmin Pelle Hermanniksi kuin pääministeriksi.

5. ”Tiktok levittää aivomätää lapsiin!”

Some on kiellettävä alle 16-vuotiailta, koska se altistaa lapsia ahdistukselle ja pornolle.

Näin jyrähti kansanedustaja Ville Merinen (sd.) alkuvuodesta eurovaalien alla. Merinen tunnetaan somevaikuttaja Terapeuttivillenä.

Merinen sai niskaansa kritiikkivyöryn. Somen kieltäminen veisi erityisesti yksinäisiltä nuorilta tärkeät yhteisöt pois, sanoi psykologi ja euroehdokas Julia Sangervo (vihr). Lapsia ei saa sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle, Sangervo sanoi.

Aikuiset rakastavat huutaa somessa, miten some pilaa lapset. Pisa-tulosten romahdettua epätoivoisilla aikuisilla välähti: some kieltoon, nuoret kuntoon.

Politiikot maalasivat pääsaatanaksi Tiktokin. Kiinalaiset lyhytvideot mädättävät nuorten aivot tunkien tilalle vaarallisia haasteita ja kommunistipropagandaa, kansanedustajat uskoivat.

Asiantuntijoiden mukaan Tiktokin haittoja paisutellaan suhteessa länsimaisiin somepalveluihin.

Someen kohdistuu samanlaista pelottelua, kuin televisioon ja internetiin aikanaan. Kun aikuiset eivät osaa käyttäytyä, lasten vapautta rajoitetaan.

Lapset oppivat ruutuaikansa kotoa. Ruudun ääreltä aikuisten on helppo huudella lasta lukemaan enemmän. Kuten Ville Merinen itsekin sanoi: puhelimet haittaavat jo eduskunnan työrauhaa.

6. ”Kaikilla on nykyään ADHD!”

Tämä lause tuli ADHD-diagnoosin saajalle hyvin tutuksi tänä vuonna.

Tammikuun uutinen ADHD-diagnoosien räjähtävästä kasvusta käynnisti pitkään muhineen keskustelun.

– Diagnooseja annetaan liikaa. Kaikki haluavat ADHD-diagnoosin, sanoi professori HS:lle marraskuussa.

ADHD:ta epäilevien opiskelijoiden määrä on saanut terveydenhuollon anomaan armoa jo pari vuotta.

– Missä on sellainen saastunut kaivo, josta opiskelijat juovat ja saavat adhd-tartunnan, parahti YTHS:n ylilääkäri vuonna 2022.

ADHD ei ole mikään ripulin lailla tarttuva tauti, sanoo tietokirjailija Laura Wathén. Kaikkien ADHD-ihmisten leimaaminen potentiaalisiksi huijareiksi vaikeuttaa jo valmiiksi hankalaa hoidon saantia, Wathén sanoo.

Diagnoosia joutuu nyt odottamaan jopa vuosia, ADHD-liitosta muistutettiin.

Aikuiset ovat aina väittäneet nuorten liioittelevan ongelmiaan. Jo pari vuotta on pohdittu, onko nuorten mielenterveyskriisin taustalla vain oman laiskuuden selittäminen trendikkäillä diagnooseilla.

– Nythän kaikki masentuu, kun niiltä putoaa suklaapatukka asfaltille, hämmästeli elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki viime vuonna.

Miten 1980-luvun nuoret selvisivät elämästä hengissä pelkän alkoholin voimin ilman nykyisiä ihmepalveluita, eduskunnassa mietittiin marraskuussa.

Moni näyttää unohtaneen, että 1980-luku oli itsemurhatilastojen nousukautta. Itsemurhien määrä on nykyään romahtanut, samoin nuorten alkoholin käyttö.

7. ”Nyt ne opettaa kouluissakin suihinottoa!”

Moraalikohujen arvostajat saivat marraskuussa herkutella retrohenkisellä seksipaniikilla.Tällaistako saastaa lapset laitetaan kouluissa lukemaan?

Koulujen kirjastoihin jaettu Respektiä-kirja antaa seksivalistusta ronskilla kielellä. Kirja antaa ohjeita suostumuksen varmistamiseen, suuseksin antamiseen ja kalukuvien ottamiseen.

Kirjassa myös sanotaan kulli.

Seksiraivo repesi, lapsiasiavaltuutettu tuomitsi lukematta, Päivi Räsänen pöyristyi.

2010-luku soitti, se haluaa moraalipaniikkinsa takaisin.

Kirja on jo viisi vuotta vanha, mutta sen ei annettu tulla hyvän kohun tielle. Respektiä ei myöskään ole koskaan ollut osa koulujen pakollista opetusmateriaalia, vaikka koulukirjastoista löytyykin.

Kirjakohu kiteytti osuvasti, miten modernin seksivalistuksen epäillään olevan perverssiä aivopesua. Kun tutustuu 1970-luvun legendaarisiin kikkelivideoihin, voi joutua pohtimaan onko koulujen seksiopetus oikeasti nykyään jopa lällympää.

Vuonna 2024 kullit ja pillut eivät median haastattelemia nuoria hätkähdyttäneet. Useat pitivät kirjaa ihan hyväksyttävänä luettavana ainakin yli 13-vuotiaille.

Yksi opiskelija löytyi, joka koki opettajansa painostaneen hänet lukemaan kirjan liian nuorena. Hänkin kehui itse kirjaa hyväksi tavaksi lähestyä nuoria, jotka muuten oppisivat seksivalistuksensa pornosta.

Kohun maltillinen osapuoli olivat taas kerran itse nuoret. Kuinkas muutenkaan.

Jaa.
Exit mobile version