Lihavuudenhoitolääke Ozempic vaikuttaa aivojen kylläisyyskeskukseen ja vähentää ruokahalua. Tämä kuulostaa helpolta oikotieltä hoikkuuteen.
Ei siis ole mikään ihme, että laihdutuslääkkeet ovat kasvattaneet suosiotaan ja niitä käyttää jo yli 100 000 suomalaista.
Yle aamussa vieraillut Kelan asiantuntijalääkäri Pia Pajunen kuitenkin huomauttaa, että lihavuus on elintapasairaus, jota pitäisi hoitaa pitkäaikaisella elintapamuutoksella. Tämän rinnalla voi toimia myös lääkekuuri, jos lääkäri niin arvioi.
– Lääkkeen käyttö pitäisi suunnitella pitkäaikaiseksi osaksi hoitoprosessia. Lääkehoito vain tukee elintapahoitoa, Pajunen sanoo.
Pajusen mukaan vankka tutkimusnäyttö osoittaa, että paino voi palata lähtötilanteeseen noin puolessatoista vuodessa.
Tutkimus: Lääkehoidon jälkeen paino palautuu nopeammin
The British Medical Journalin (The BMJ) tammikuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan muun muassa Ozempicin kaltaiset, suolistohormonin vaikutuksia jäljittelevät lihavuuslääkkeet laskevat painoa ja parantavat sydän- ja verisuoniterveyttä sekä aineenvaihduntaa.
Hyödyt heikkenevät kuitenkin pian hoidon päättymisen jälkeen, eikä niitä ole havaittavissa enää 1,7 vuotta hoidon lopettamisen jälkeen.
Tutkimuksen mukaan painon palautuminen oli nopeampaa lihavuuslääkkeiden lopettamisen jälkeen kuin elintapaohjelman lopettamisen jälkeen.
Lihavuuslääkkeiden käytön lopettamisen jälkeen paino palautui keskimäärin 0,4 kilon kuukausivauhdilla, jolloin lähtöpainossa oltiin 1,7 vuoden kuluttua.
Elintapaohjauksen lopettamisen jälkeen paino palautui lähtötasolle vasta 3,9 vuoden kuluttua.
Tutkimuksen näyttö varoittaa lihavuuslääkkeiden lyhytaikaisesta käytöstä ilman kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa painonhallintaan.
Tutkimus on meta-analyysi, jossa analysoitiin 37 tutkimusta. Niihin oli osallistunut yli 9 300 ihmistä.
Lääkehoito ei ole koskaan riskitöntä
Pajunen muistuttaa, että lääkkeisiin liittyy aina riskejä.
– Jo hoidon aloitusvaiheessa pitäisi punnita mahdollisia haittoja ja hyötyjä ja keskustella näistä asioista.
Asiantuntijat kyseenalaistavat Suomessa yleistyneet chattivastaanotot, joista Ozempic-reseptejä on myönnetty ihmisille nopealla aikataululla.
Evoluutio on tehnyt painonpudotuksesta vaikeaa
Yle aamussa vierailleen Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtajan Kati Myllymäen mukaan yhteiskunta on muuttunut sellaiseksi, että normaalipainossa pysyminen on vaikeaa.
– Me liikumme yhä vähemmän ja syömme yhä rasvaisempaa, makeampaa ja kaloripitoisempaa ruokaa, Myllymäki sanoo.
Pajunen lisää, että geenit vaikuttavat 40–70 prosenttisesti normaalipainossa pysymiseen.
– Biologia tukee solutasolla sellaista kehitystä, että elimistö pyrkii aina kaikkein korkeimpaan painoon, mikä sinulla on ollut. Laihtuminen ja laihtumistuloksen ylläpitäminen on tosiasiassa todella vaikeaa.
Myös evoluutiolla on osuutensa asiaan, Myllymäki kertoo.
– Ihmisen on pitänyt pystyä hyödyntämään ravinto mahdollisimman tehokkaasti, koska ravintoa ei ole aikojen alussa ollut joka päivä riittävästi.
Duodecim Terveyskirjaston mukaan lihavuuden määritelmä on painoindeksi eli BMI, joka on vähintään 30.
Yksilötasolla BMI ei kuitenkaan kerro rasvan ja lihaksen suhteesta, rasvakudoksen sijainnista, toimintakyvystä tai terveyshaittojen asteesta. Siksi terveydentilan kokonaisarviointi on tärkeämpää kuin pelkän painon tarkastelu.
Lihavuutta voi arvioida myös vyötärön ympäryksen mitalla. Vyötärölihavuus on kyseessä, kun miehen vyötärö ylittää 100 senttiä ja naisen 90 senttiä.
Onko sinulla kokemuksia lihavuuslääkkeistä? Ole yhteydessä Ylen toimittaja Satu Miettiseen: satu.miettinen@yle.fi.
