Hallitus julkisti eilen torstaina listan 170 miljoonan euron sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista.
Säästöjä haetaan muun muassa vammaispalveluista, kuntouttavasta työtoiminnasta sekä lastensuojelun henkilöstömitoituksista.
Merkittävän osan kokonaisuudesta hallitus kuittasi Kelan rahoitukseen kohdistuvalla 50 miljoonan euron kertaluonteisella leikkauksella.
Kelan pääjohtajan Outi Antilan mukaan kyse on noin kymmenen prosentin suuruisesta leikkauksesta Kelan vuosittaisiin 650 miljoonan euron toimintamenoihin.
Antila kertoo itse kuulleensa päätöksestä vasta eilen torstaina iltapäivällä.
– Onhan se iso summa, ja meille tuli nyt tämä lopputulema aikamoisena yllätyksenä.
Entistä vaikeammaksi säästöjen löytämisen tekee se, että Kelaan on jo aiemmin kohdistettu vaatimus 45 miljoonan euron säästöistä vuosille 2025–2027.
Näitä säästöjä on tähän mennessä toteutettu muun muassa pienentämällä toimihenkilöiden määrää noin 250 henkilöllä sekä vähentämällä Kelan asiointipisteitä ja toimihenkilöiden työpisteitä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) myöntää, ettei vastaava kertaluonteinen leikkaus Kelan kaltaiseen laitokseen ole tavanomaista.
Hän kuitenkin huomauttaa, että leikkaus kohdistuu vain vuodelle 2026.
– Kelalla on varoja edelleenkin niin, että ihmisten palvelut ja etuudet tulevat hyvin turvattua ja maksettua. Siellä on myös puskuria edelleenkin olemassa.
Leikkaukset näkyvät Kelan asiakkaille
Uusilla 50 miljoonan euron leikkauksilla tulee Antilan mukaan olemaan vaikutuksensa myös Kelan asiakkaille. Yhä useampia asiointipisteitä voidaan joutua sulkemaan ja käsittelyajat saattavat venyä.
– Tietenkin se saattaa tiukentaa meidän mahdollisuuksiamme toimia samalla tasolla kuin tällä hetkellä. Eli kyllä varmaan tämän kokoluokan leikkaukset tulevat näkymään myös asiakkaille jossain määrin esimerkiksi asiointipaikkojen lukumäärissä ja siinä nopeudessa, jolla pystytään vastaamaan asiakkaiden hakemuksiin.
Antila ei pysty sulkemaan pois myöskään henkilöstön vähentämisen tarvetta.
– Sanotaan näin, että tässä vaiheessa täytyy pitää kaikki mahdollisuudet avoinna, mutta tietenkin pyrimme hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti asiassa etenemään.
50 miljoonan euron leikkaus kohdistuu Kelan aiemmilta vuosilta siirtyneisiin käyttämättömiin varoihin.
Antilan mukaan nämä siirtomäärärahat ovat varoja, joita Kelan kaltaisilta laitoksilta on löydyttävä, sillä ne eivät pysty ottamaan lainaa.
– Meillä pitää siis olla vuodenvaihteessa jonkinlainen puskuriraha, jos vuoden mittaan tulee yllättäviä tilanteita, joihin meneekin enemmän rahaa kuin edellisen vuoden puolella on budjetoitaessa ajateltu.
Onko tästä ollut keskustelua valtiovarainministeriön kanssa, että miten Kela kykenee nyt varautumaan tällaisiin ennakoimattomiin tilanteisiin?
– Meillä ei viimeisen vuorokauden aikana ole ollut mahdollisuutta keskustella tästä asiasta kenenkään kanssa. Keskustelemme varmasti jatkossa myös sekä VM:n että STM:n kanssa näistä tilanteista, Antila sanoo.
”Joka kolmas euro valtion budjetista on sote-euro”
Kaikkiaan hallitus hakee leikkauksilla 166 miljoonan euron säästöjä. Eilen julkistetulta listalta löytyy kuitenkin 100 miljoonaa euroa sosiaalihuollon säästöjä, joita ei eritellä tarkemmin.
Hallitus kertoi eilen torstaina myös muun muassa höllentävänsä lastensuojeluyksiköiden päivystyksen henkilöstömitoitusta.
Mia Laiho pitää päätöstä järkevänä.
– Lastensuojeluyksiköissä on ollut ongelmana, että siellä pitää olla täysi miehitys, vaikkei lapsia olisi. Henkilöstömitoitus nimenomaan parantaa myös pienten yrittäjien mahdollisuuksia toimia tällä alalla. Ennen kaikkea tämä on järkevää resurssien käyttöä.
Myös vanhusten kotihoidon palveluita on määrä korvata teknologialla, kuten digipalveluilla.
Laihon mukaan digitalisaatio tarjoaa koko ajan uusia mahdollisuuksia, jotka helpottavat hoitohenkilökunnan työtä. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla on tulossa kokeiluun tekoälyavusteinen kirjausmenetelmä.
– Kun hoitaja käy asiakkaan luona, voi tekoäly tehdä kirjaukset ja säästää hoitajan aikaa itse asiakkaan kohtaamiseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) väläytti eilen torstaina Ylen alue- ja kuntavaalitentissä, että huhtikuun kehysriihessä jouduttaisiin päättämään vielä lisäsäästöistä sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Laiho ei yllättynyt Purran ulostulosta. Hän muistuttaa, että Suomi laittaa joka vuosi lisää rahaa sote-palveluihin sopeutuksista huolimatta.
– Joka kolmas euro valtion budjetista on sote-euro, ja sillä on todella suuri merkitys, miten me sote-palveluja järjestämme ja tuotamme, Laiho sanoo.
