Suomessa on käytössä useita eri potilastietojärjestelmiä, joiden välillä tieto ei kulje. Hyvinvointialueet pyrkivät yhtenäistämään oman alueensa järjestelmät, mutta työ on kesken.
Terveystiedot ovat jo vuosikymmeniä olleet papereiden sijaan digitaalisina. Tämän luulisi tarkoittavan myös sitä, että ne olisivat niitä tarvitseville helposti saatavilla. Näin ei kuitenkaan aina ole.
Yle kysyi hyvinvointialueilta, montako potilastietojärjestelmää alueilla on käytössä ja paljonko rahaa niiden ylläpito ja yhdistäminen vaatii.
Alueet mainitsivat yhteensä kuusi pääpotilastietojärjestelmää: Terveys Lifecare, Pegasos, Esko, Uranus, Mediatri ja Apotti.
Jutussa ei ole huomioitu sosiaalihuollon potilastietojärjestelmiä eikä esimerkiksi tehohoitoon tai hammashoitoon tarkoitettuja tietojärjestelmiä. Pelkästään Lapin hyvinvointialueella tällaisia alajärjestelmiä on kaikkiaan yli 400.
Jos tieto ei siirry, voidaan joutua ottamaan uusia tutkimuksia tai määräämään samoja lääkkeitä.”
Jukka Mielonen, Etelä-Savon hyvinvointialue
Useilla hyvinvointialueilla on käytössä useampi pääpotilastietojärjestelmä. Tämä aiheuttaa ylimääräistä työtä ja kuluja. Esimerkiksi ammattilaisten sujuva ja suojattu viestintä monien eri järjestelmien välillä ei ole aina mahdollista.
Pahimmillaan elintärkeät tiedot jäävät jumiin toisen tietojärjestelmän taakse.
– Jos tieto ei siirry, voidaan joutua ottamaan uusia tutkimuksia tai määräämään samoja lääkkeitä, Etelä-Savon hyvinvointialueen digijohtaja Jukka Mielonen toteaa.
Ylimääräiset tutkimukset viivästyttävät hoitoa, voivat aiheuttaa potilaalle kärsimystä sekä kuormittavat organisaatiota.
Ylen saamista tiedoista käy ilmi, että suosituin potilastietojärjestelmä hyvinvointialueilla on Tieto Evryn ylläpitämä Terveys Lifecare. Moni nyt useammalla potilasjärjestelmällä toimiva hyvinvointialue on ensi vuoden aikana siirtymässä kokonaan Terveys Lifecaren käyttöön. Näin tehdään esimerkiksi Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa.
Ysärin perintö
Hyvinvointialueuudistus pakotti yhdistämään tietojärjestelmiä hyvinvointialueen sisällä. Työ on tällä hetkellä käynnissä ja valmista on tarkoitus olla vuoden 2026 loppuun mennessä.
Kunnat ovat ottaneet järjestelmiä käyttöön pääsääntöisesti 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Tuolloin sote-palvelut olivat kunnan, kaupungin tai soteyhtymien vastuulla. Niistä jokainen hankki parhaana pitämänsä digitaalisen potilastietojärjestelmän.
Hyvinvointialueet perivät nämä tietojärjestelmät.
Mahdollista, mutta vaikeaa
Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Aleksi Yrttiahon mukaan tällä hetkellä hallitusohjelmassa ei ole suunnitelmia luoda yhtä valtakunnallista potilastietojärjestelmää. Teoriassa tällainen olisi kuitenkin mahdollinen ja näin toimitaan jo pelastustoimessa.
IT-näkökulmasta hyödyllinen yhtenäistäminen ei välttämättä toimi terveydenhuollon eri toiminnoissa. Siksi käytännössä yhtenäinen maan kattava potilastietojärjestelmä on vaikea toteuttaa.
Yrttiahon mukaan STM on kannustanut hyvinvointialueita yhteisiin hankintoihin varsinkin yhteistyöalueiden sisällä. Useat hyvinvointialueet ovat tehneet näin.
Miljoonat vain prosentteja
Hyvinvointialueet maksavat tietojärjestelmien käytöstä vuosittain lisenssimaksuja. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla viiden potilastietojärjestelmän ylläpitoon käytetään 15 miljoonaa euroa pelkästään tänä vuonna. Yhtenäistämiseen on varattu miljoonia euroja.
Miljoonasummat ovat kuitenkin vain murto-osia hyvinvointialueiden koko budjeteista. Esimerkiksi Etelä-Savossa potilastietojärjestelmien ylläpito vie noin 0,5 prosenttia vuosibudjetista eli 3,3 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueiden summat eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska toisilla hyvinvointialueilla potilasjärjestelmien yhtenäistäminen on käynnissä ja toisilla jo tehty.
Juttua varten on haastateltu myös UNA ry:n kehitysjohtajaa Juha Rannanheimoa. UNA on hyvinvointialueiden omistama kehitys- ja asiantuntijayhteisö.
Onko sinulle aiheutunut ongelmia potilastietojärjestelmien yhteensopimattomuudesta (esimerkiksi lisätyö, tietoturvaongelmat, terveyden vaarantuminen)? Kerro asiasta meille (mitä tapahtui, millä hyvinvointialueella, milloin) enna.poutiainen@yle.fi.
