Suomeen perustettava Naton maavoimien johtoporras MCLCC kiinnostaa useita paikkakuntia. Julkisuudessa on ehditty jo arvailla, mihin tämä eräänlainen alaesikunta lopulta sijoitetaan.
Arvailu on toistaiseksi vaikeaa, sillä asia on vielä Naton sotilasviranomaisten jatkosuunnittelussa.
Erityisasiantuntija Outi Mäkinen puolustusministeriöstä kertoo, että kaikki asiaan liittyvät yksityiskohdat selviävät vasta jatkosuunnittelun aikana.
– Mukaan lukien sijoituspaikka, koko, tai muut tarkemmat asiat, Mäkinen luettelee.
Suomi on sotilaallisessa suunnittelutyössä mukana, mutta työ on vasta käynnissä.
– Sotilaallinen suunnittelu vie aikansa. Poliittista keskustelua käydään todennäköisesti ensi talvena, kun Naton puolustusministerit kokoontuvat helmikuussa, Mäkinen sanoo.
Hän painottaa, että alaesikunnan sijaintipaikka on merkittävä, mutta kuitenkin vain yksi osa kokonaisuudesta.
Poliittinen vai sotilaallinen päätös?
Julkisuudessa alaesikuntaa on sijoitettu muun muassa Mikkeliin, jossa Puolustusvoimilla on maavoimien esikunta. Asia kiinnostaa myös monia muita paikkakuntia ja erityisesti se kiinnostaa varuskuntapaikkakuntia.
Esimerkiksi Satakunnassa Naton alaesikuntaa toivovat Säkylä ja Kankaanpää. Molemmilla paikkakunnilla operoiva Porin prikaati on maavoimien suurin joukko-osasto ja Kankaanpään Pohjankankaalla on natojoukoille tuttu harjoitusalue.
Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salosen mukaan yksi ratkaiseva asia alaesikunnan sijoituspaikan valinnassa on se, tehdäänkö päätös lopulta poliittisin vai sotilaallisin perustein.
– Tästä on olemassa erilaisia kantoja, Salonen sanoo.
Mikäli päätös tehdään poliittisin perustein, siihen voivat yrittää vaikuttaa muun muassa maakunnan kansanedustajat. Mitään delegaatiota asian tiimoilta ei ainakaan Satakunnassa ole perustettu.
– Sellaisen vaikutus ei olisi tehokas. Pitää tunnistaa hienosyisemmät vaikutuskanavat, Salonen sanoo.
Salonen uskoo, että satakuntalaiset kansanedustajat osaavat käyttää omia vaikutuskanaviaan, kun tilaisuus sellaiseen on.
Mikäli päätös Naton alaesikunnasta tehdään sotilaallisin perustein, vaikuttamismahdollisuudet ovat Salosen mukaan aivan erilaiset.
– Aina voi keskustella, mutta sotilaallisia päätöksiä ei voi ohjailla. Ne tehdään faktoilla, Salonen sanoo.
Vaikuttamisen paikka
Yle kysyi satakuntalaisilta kansanedustajilta, miten he yrittävät vaikuttaa alaesikunnan sijoituspäätökseen.
Kyselyyn vastanneet ovat yksimielisiä siitä, että Satakunta olisi Naton alaesikunnalle sopiva sijoituspaikka. He perustelevat näkemystä muun muassa vahvoilla varuskunnilla, alueen satamilla ja muilla liikenneyhteyksillä.
Eeva Kalli (kesk.) nostaa esiin myös turvallisuusalan osaamisen ja huoltovarmuuden kannalta keskeisen sähköntuotannon roolin maakunnassa. Hän pitää kuitenkin selvänä, että päätös tehdään puolustuksellisista lähtökohdista.
Myös Juha Viitala (sd.) uskoo, että sijoituspaikan valintaan vaikuttaa ennen kaikkea se, mikä palvelee parhaiten Naton operatiivisten suunnitelmien toimeenpanoa.
Matias Marttinen (kok.) kertoo, että hän on pyrkinyt aktiivisesti edistämään Satakunnan asemaa valtiovallan suuntaan.
– Olen korostanut erityisesti Porin prikaatin tärkeää roolia ja sen vahvaa sotilaallista osaamista, Marttinen sanoo.
Kunnissa luotetaan pitkäaikaiseen yhteistyöhön
Sekä Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää että Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää sanovat, että Naton alaesikunta olisi erittäin tervetullut paikkakunnalle.
Mäenpää uskoo, että asia etenee sotilaallisen valmistelun ja valtakunnan tason poliittisen valmistelun yhdistelmänä. Lopullinen päätös on faktaa ja muuta harkintaa.
Mitään erityistä lobbauskampanjaa asian toteutumiseksi ei kunnissa ole tehty.
– Ei sellaiseen ole tarvetta. Tuloksia tulee pitkän linjan yhteydenpidolla. Meidän toimintakykymme on kyllä valmistelijoiden tiedossa, Teijo Mäenpää sanoo.
Myös Mika Hatanpää sanoo luottavansa siihen, että Puolustusvoimissa, Natossa ja eduskunnassa tiedetään Kankaanpään toiveet ja tunnetaan myös paikkakunnan vahvuudet Naton tarpeita ajatellen. Niinisalon varuskunta ja sen harjoitusalueet ovat Suomen ja Yhdysvaltojen välillä allekirjoitetun DCA-sopimuksen piirissä.
– Kevään aikana olin yhteydessä puolustusministerin avustajiin ja kerroin kaupungin tahdon ilmaisuna, että olemme valmiita edesauttamaan asiaa. Kyllä meidät ja meidän alueemme jo tunnetaan, Hatanpää sanoo.
