PFAS-yhdisteet huolettavat, sillä ne kertyvät ympäristöön ja osa niistä myös rikastuu eliöihin. Kyseisten yhdisteiden kieltämistä valmistellaan EU:ssa.
Niin sanottuja ikuisuuskemikaaleja eli PFAS-yhdisteitä aletaan mittaamaan suomalaisten juomavedestä vuonna 2026.
PFAS-yhdisteitä eli perfluorattuja alkyyliyhdisteitä käytetään monissa tuotteissa. Tunnetuimpia käyttökohteita ovat paistinpannujen tarttumattomat pinnoitteet, vettähylkivät tekniset vaatteet, kosmetiikka ja esimerkiksi suksivoiteet.
Laajan käytön vuoksi yhdisteille altistumista ei voi välttää. Ihmisille suurin altistumislähde on ravinto – erityisesti kala, liha, hedelmät ja kananmunat.
PFAS-yhdisteiden tunnettuja haittoja ovat muun muassa rokotteiden heikentynyt teho lapsilla ja kolesterolitasojen nousu. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA arvioi vuonna 2020, että PFAS-yhdisteiden haittavaikutuksista herkimmin näkyvä altistus on heikentynyt rokotevaste lapsilla.
Asiaa on tutkittu myös Suomessa viime vuonna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tutki yksivuotiaiden suomalaisten lasten altistumista neljälle haitallisimmalle PFAS-yhdisteelle.
Veren seeruminäytteet oli kerätty 300 lapselta Oulussa, Tampereella ja Turussa vuonna 2020. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, aiheuttavatko PFAS-yhdisteet riskiä suomalaisten lasten immuunivasteen heikkenemiselle. Tutkimus osoitti, että neljän haitallisimman yhdisteen saanti alitti matalan riskin raja, vaikka paikkakuntaisia eroja oli.
Huojentavia uutisia ikävimpien hormonihäirikköjen osalta
Altistuminen suurille määrille haitallisimpia yhdisteitä voi myös lisätä syöpäriskiä ja häiritä hormonitoimintaa.
THL:n tutkimuspäällikön Panu Rantakokon mukaan tausta-altistuksen tunnetut riskit ovat melko vähäisiä, mutta esimerkiksi Ruotsissa voimakkaasti saastunutta talousvettä käyttäneillä on todettu yhteyksiä erilaisiin terveyshaittoihin.
– Ruotsissa on ollut muutamia tapauksia, missä yhdisteitä on päässyt lähinnä lentokentillä käytetyistä sammutusvaahdoista talousvetenä käytettyyn pohjaveteen.
Rantakokon mukaan yleisesti ottaen altistuminen kaikista haitallisimmille yhdisteille, syöpävaarallisimmille ja hormonihäiritsijöille, on vähentynyt viimevuosina. Ainakin niille yhdisteille, joita on tutkittu eniten.
– Peruskuva on, että noin vuodesta 2005 lähtien kaikkein haitallisimpien yhdisteiden, PFOS ja PFOA:n pitoisuudet ovat selvästi pienentyneet väestössä, Rantakokko toteaa.
Haitallisia yhdisteitä on kielletty, mutta uusia tullut tilalle
Monien haitallisimpien PFAS-yhdisteiden käyttöä on voimakkaasti rajoitettu ja ne on korvattu toisilla yhdisteillä.
Tunnettujen haitallisten yhdisteiden käyttö on vähentynyt teollisuudessa osittain sen omien toimien takia. Lisäksi Euroopan kemikaalivirasto on kieltänyt yksittäisiä haitallisiksi todettuja yhdisteitä.
Altistuminen voi kuitenkin jatkua vielä pitkään rajoitusten asettamisen jälkeen, sillä elimistöön jouduttuaan ne säilyvät siellä monia vuosia.
Ongelman mittakaava on yhdisteiden suuren lukumäärän ja laajan käytön takia valtava, siksi EU:n kemikaalivirasto on valmistellut esitystä kaikkien PFAS-yhdisteiden vaiheittaisesta rajoittamisesta EU:ssa. Euroopan kemikaalivirasto kieltää yksittäisiä yhdisteitä, jotka tiedetään haitallisiksi, mutta samalla haetaan kokonaisratkaisua.
– PFAS-yhdisteiden käyttöä pyritään vähentämään kaikkialla missä mahdollista, sanoo Rantakokko.
Talousvesien PFAS-pitoisuuksien mittaus käynnistyy vuonna 2026
Talousvesien PFAS-pitoisuuksia aletaan mittaamaan vuonna 2026 EU-asetusten mukaisesti.
Tutkija ei pidä todennäköisenä, että Suomesta löytyisi kovin suuria pitoisuuksia, mutta paikallisia eroja voi olla. Esimerkiksi Uudellamaalla on mitattu kohonneita PFAS-pitoisuuksia.
– Tiedämme, että Uudenmaan joissain jokiympäristöissä pitoisuudet ovat jonkin verran kohonneet. Erityisesti, kun mennään lähelle Helsinki-Vantaan lentokenttää, sanoo Rantakokko.
Rantakokon mukaan näyttää kuitenkin siltä, etteivät yhdisteet ole päätyneet talousveteen.
Talousvesien valmistukseen käytettävien raakavesien tutkimus on jo käynnistetty. Rantakokon mukaan tarkoitus on selvittää, mihin kaikkialle mittauspisteitä tullaan laittamaan.
