Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat joutuneet hankalaan kaksoisrooliin ja samalla pakkorakoon lunastuslain uudistuksessa, josta hallituksen on määrä antaa esityksensä eduskunnalle marraskuun lopulla.
Lunastuslain avulla esimerkiksi kunnat tai tuulivoimayhtiöt ovat tähän asti voineet pakkolunastaa haluamansa maat edullisesti, jos kauppoihin ei ole päästy vapaaehtoisesti. Lakimuutoksen jälkeen hinnat nousevat merkittävästi, mikä puolestaan on hyvä asia maanmyyjille.
Kansanedustajien kiusallinen kaksoisrooli juontaa siitä, että kunnat ja kaupungit vastustavat yksissä tuumin lunastuslain uudistusta nyt esitetyllä mallilla. Valtaosa kansanedustajista istuu myös kotikuntansa valtuustossa, usein johtopaikoilla, joten tässä roolissa heidän kuuluu puolustaa omaa kuntaansa.
Hallituspuolueen kansanedustajan täytyy kuitenkin käytännössä äänestää laista hallituksen kannan mukaisesti eli näillä näkymin oman kotikunnan näkemyksen vastaisesti. Se voi tietää joutumista kiusalliseen välikäteen lunastuslaista äänestettäessä, varsinkin kun kunta- ja aluevaalit ovat lähellä, ensi huhtikuussa.
Tätä ongelmaa ei ole opposition kansanedustajilla. He voivat helposti vastustaa hallituksen esityksiä.
Vähemmän haitan periaate
Kansanedustaja Marko Kilpi (kok.) myöntää ristiriitatilanteen lunastuslain käsittelyssä. Edustustoimensa ohella hän on myös Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.
– Tietenkin kaksoisroolit väistämättä aiheuttavat aina silloin tällöin tilanteita, jotka ovat keskenään hankalia ja haastavia hoitaa. Mutta kuuluvat toimenkuvaan, Kilpi toteaa.
Esimerkiksi lunastuslaista Kilpi joutuu varmasti selittelemään ja perustelemaan kotikunnassaan, koska Kuopio vastustaa sen muutosta tiukasti ja kuntavaalit lähestyvät.
– Kun on oikein hankala paikka, pitää vain löytää oikea tapa kertoa, sanotaanko vähemmän haitan periaatteella perustella, miksi näin on toimittu, Kilpi kuvaa.
Kunnat moukaroivat
Lunastuslain uudistus jakoi mielipiteet jyrkästi lakiluonnoksen lausuntokierroksella kesällä. Nykylaista hyötyneet, lähinnä kunnat ja kaupungit, haukkuivat ehdotukset. Siitä kärsineet maanomistajat kiittelivät: vihdoinkin laki muuttuu ja maakauppahinnat kohenevat.
Kaikki lakiluonnoksesta lausuneet kymmenet kunnat moukaroivat lakiluonnoksen pataluhaksi ja perustelivat kantansa käytännössä samoin sanoin: Lunastuskorvauksiin esitetty 25 prosentin automaattikorotus tyrehdyttää vapaaehtoiset maakaupat, johtaa jatkuvien hinnankorotusten kierteeseen ja käy kalliiksi kunnille. Myös Kilven johtama Kuopio on tätä mieltä.
– Kuopion lausunto on ihan perusteltu ja ymmärrettävä faktoilla, mitä siinä on, Kilpi kommentoi.
Hidastelulla tienaa
Kotikaupungin kielteinen kanta on tuttu Järvenpään kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajalle, kansanedustaja Jorma Piisiselle (ps.).
– Lakiehdotusta esiteltiin meille kaupungin näkökulmasta siten, että siitä tulisi hinnankorotusautomaatti. Ja jos se näin menee, niin se tekee kunnan maanhankinnasta aika mahdotonta, Piisinen toteaa.
Maanomistajia lakiluonnos taas kannustaa Piisisen mukaan kieltäytymään vapaaehtoisista maakaupoista, koska lunastuksen kautta saa aina 25 prosenttia enemmän, joskin hitaammin. Piisisen mukaan lunastustoimitus vie helposti parikin vuotta, mikä hidastaa kunnan kaavoitustyötä merkittävästi.
– Mielestäni pitäisi aina pyrkiä vapaaehtoiseen kauppaan, Piisinen korostaa.
Korotusautomaatti vai ei
Kysymältään asiantuntijalta Piisinen on jo kuullut, ettei lakiehdotuksesta välttämättä seuraakaan maanhintojen korotuskierrettä. Piisinen ei ole vielä lukinnut omaa kantaansa, vaan kertoo päättävänsä siitä eduskunnan asiantuntijakuulemisten jälkeen lähiviikkoina.
– Lähtökohtaisesti pitää aina olla hallituksen esityksen takana, se on selvä asia, hän sanoo.
Kokoomuksen Kilpikään ei ole ratkaissut linjaustaan lunastuslakiin, kuten ei moni muukaan kokoomusryhmässä.
– Mielipiteitä on suuntaan ja toiseen, Kilpi pyörittelee.
Niillä ei välttämättä ole vaikutusta. Ryhmäkurin nimissä hallituspuoluelainen äänestää esityksen puolesta.
– Hallituspuolueen edustajan liikkumavara on pieni, mutta aina voidaan käydä keskustelua, Kilpi toteaa.
Äänestys keväällä
Vaihtoehtoja nykyehdotukselle on lain valmistelun aikana esitetty muun muassa Kuntaliitosta. On ehdotettu, että lunastuslain uudistus ei koskisi kuntia ollenkaan, vaan ne suljettaisiin pois siitä. Lunastuskorvauksen korotus alennettaisiin 25:stä 10 prosenttiin, mikä vähentäisi lunastuksia ja nopeuttaisi kauppojen tekoa. On myös esitetty, että korotus koskisi vain rakennettujen kiinteistöjen lunastuksia.
Aikalisääkin on väläytetty lainvalmisteluun, mutta tiettävästi sitä ei ole tulossa. Näillä näkymin eduskunta äänestää lunastuslain uudistuksesta kevätistuntokaudella. Nykyinen laki on vuodelta 1978.
