Pirkanmaalla pälkäneläisten tempaus kerätä maastoon hylättyjä lasikuituveneitä on onnistunut yli odotusten.
Kukkiajärven luontokeskuksen vapaaehtoiset ovat keränneet lähes 50 hylkyä kierrätykseen syksyn aikana kymmenen kilometrin säteellä Luopioisten keskustasta.
Kuusakoski oy haki veneenraadot keskiviikkona. Niistä tehdään sementin raaka-ainetta.
Osa vapaaehtoisille ilmoitetuista veneistä oli niin vaikeassa paikassa, että ne haetaan maastosta pois vasta roudan tultua.
Hylkyjen määrä yllätti luontokeskuksen aktiivin Leena Ilmolan.
– Hankehan onnistui loistavasti. Mutta jos saimme kerättyä tuon määrän pieneltä alueelta, niin tämähän tarkoittaa sitä, että Suomessa on satoja tuhansia hylkyjä rannoilla, Ilmola sanoo.
Venealan keskusliiton Finboatin toimitusjohtajan Jarkko Pajusalon mielestä ongelma ei ole ihan niin suuri kuin pälkäneläiset pelkäävät.
– Mutta totta kai pitää huolehtia siitä, että ihmiset ymmärtävät, että hylkyjä ei jätetä luontoon, Pajusalo sanoo.
Tarkkaa tietoa maastoon hylätyistä veneistä ei ole olemassa.
Katso videolta, miten idea koko EU-rahoitteiseen hankkeeseen syntyi retkeläisten kimaltavista takapuolista.
Maailman miljoonat veneet ovat tiedettyä pahempi ympäristöongelma
Traficomin tutkimuksen mukaan Suomessa oli 1,7 miljoonaa venettä vuonna 2024. Finboatin arvio on lähempänä miljoonaa, joista noin 400 000 on Suomessa 1970-luvulta saakka valmistettuja pieniä lasikuituveneitä.
Euroopassa arvioidaan olevan yli 6 miljoonaa ja koko maailmassa yli 30 miljoonaa huvivenettä. Huvivenemarkkinoiden arvioidaan moninkertaistuvan tämän vuosikymmenen aikana.
Viimeaikaiset tutkimukset muun muassa Norjassa ja Saksassa osoittavat, että veneistä irtoaa suuria määriä mikromuovia maailman meriin.
Sen sijaan lasikuituveneistä irtoavien, noin millimetrin kymmenesosan mittaisten terävien lasikuitujen vaarallisuutta ei ole juuri tutkittu.
Englantilaiset tutkijat julkaisivat viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan pienenpienet lasikuitupartikkelit saastuttavat rannikoita erityisesti satamien ja telakoiden lähistöllä.
Tohtori, Brightonin yliopiston ekotoksikologian johtava lehtori Corina Ciocan kertoo, että esimerkiksi veneiden kunnostuksen yhteydessä merenpohjaan vajoavat lasikuitupartikkelit voivat olla hyvin tuhoisia telakoiden lähistöllä eläville merieläimille.
– Tutkimusryhmäni tunnisti ja löysi lasikuitusaastetta rannikkoalueilla ensimmäisenä maailmassa. Lisäksi osoitimme, että pohjaeläinten ruuansulatuselimistöön päätyy lasikuitua hyvin huolestuttavia määriä, Ciocan sanoo.
Tutkimusta on sittemmin jatkettu muuallakin. Muun muassa Kambodžasta on löydetty suuria lasikuitukertymiä alueilta, jonne on hylätty veneitä.
Onko lasikuitu yhtä vaarallista kuin asbesti?
Ihmisiä osataan jo suojata veneiden kunnostuksessa irtoavalta muovi- ja lasikuitupölyltä.
– Telakoilla työntekijät käyttävät suojavarusteita: maskeja, hanskoja ja suojalaseja, mutta hyvin vähän huomiota kiinnitetään eläimiin, jotka altistuvat tälle pölylle, Ciocan sanoo.
Tutkijat löysivät Etelä-Englannista merenpohjasta myös lasikuitujen lävistämiä kasveja, jotka voivat päätyä ravintoketjussa kalojen tai rapujen ruuaksi.
– Lasikuitu siis siirtyy ravintoketjussa eteenpäin ja lopulta ihmisiin, Ciocan sanoo.
Ciocanin tutkimusryhmän tavoitteena on osoittaa, lasikuituhiukkaset ovat asbestikuitujen kaltaisia. Asbestin ohueiden kuitujen tiedetään aiheuttavan kudoksissa tulehduksia ja syöpää.
– Lasikuitu pysyy vuosikymmeniä, ehkä jopa vuosisatoja kooltaan ja rakenteeltaan samanlaisena kuin asbesti.
Ei autojakaan saa hylätä tien varteen
Tutkija Corina Ciocan vaatii jatkuvasti kasvavaa veneteollisuutta vastuuseen.
Hän huomauttaa, ettei autojakaan saa hylätä tien varteen vaan ammattilaiset vastaavat niiden turvallisesta kierrättämisestä.
– Sama tulisi tehdä veneille. Niitä ei saa jättää lojumaan luontoon, jossa muovipinta halkeilee ja paljastaa lasikuidun. Venealan täytyy huolehtia tuotteidensa elinkaaren päättymisestä luontoa saastuttamatta, Ciocan sanoo.
Esimerkiksi Isossa-Britanniassa Walesin hallitus on käyttänyt jo miljoonia puntia julkisia varoja Dee-joen suistoalueen puhdistamiseen venehylyistä.
Myös Suomessa ympäristöministeriö haluaa vauhdittaa veneraatojen poistamista luonnosta.
Pälkäneläiset toivovatkin, että heidän esimerkkinsä innostaisi muitakin Suomessa.
– Toivon, että kaikki me asianosaiset, niin veneiden valmistajat, käyttäjät ja korjaajat kuin ympäristöviranomaiset ja jätehuoltoviranomaiset, löytäisimme yhdessä kestävän ratkaisun ja sujuvan prosessin, jolla veneet pystytään hoitamaan myös elinkaaren loppuvaiheessa kierrätykseen, Leena Ilmola sanoo.



