Lapin hyvinvointialueen infektioylilääkäri Markku Broas jättää virkansa. Broas tuli tunnetuksi yhtenä koronatorjunnan johtohahmoista.
– Hieman teen vastarintaa, sanoo Markku Broas.
Kuvaajan lyhyen suostuttelun jälkeen infektioylilääkäri Broas istuu kuvausta varten keinutuoliin.
63-vuotias Broas jättää vuodenvaihteessa infektioylilääkärin työnsä. Hän ei aio jäädä vielä eläkkeelle, mutta jättää johtamisen kollegalleen Antti Väänäselle.
Broas työskentelee myllerryksessä olevalla Lapin hyvinvointialueella, joka käy läpi säästökuuria. Hän kuitenkin vakuuttaa, että päätös johtuu vain henkilökohtaisista syistä.
Työnarkomaaniksi tunnustautuva mies aikoo viettää aiempaa enemmän aikaa perheensä kanssa.
– En tiedä, onko se kunnian kruunu yhtään sen kirkkaampi, jos painaa järjettömästi hommia, ja muut sosiaaliset suhteet jäävät vähemmälle, hän pohtii.
Korona-aika opetti
Suomen ensimmäinen covid-19-viruksen aiheuttama infektio todettiin Lapin keskussairaalassa, jossa Broas on työskennellyt noin 40 vuotta.
Hän tuli tunnetuksi yhtenä korona-ajan johtavana asiantuntijana ja hän antoi jatkuvasti medialle haastatteluja koronapandemian aikana.
Infektioylilääkäri pitääkin yhtenä tärkeimpänä kriisin opetuksena kansalaisille ja sidosryhmille tiedottamisen tärkeyttä.
Aiempien tartuntatautien kohdalla Suomessa ei ole tarvinnut tiedottaa yhtä pitkään ja yhtä laajasti kuin koronaepidemian aikana.
– Pitää olla yksikkö, joka pystyy viemään viestiä kansalaisille, jotta ihmisillä olisi tieto miten toimia, Broas sanoo.
Terveydenhuollon täytyi kriisin aikana myös viedä viestiä viranomaisille, yrityksille, oppilaitoksille ja erilaisille yhdistyksille, kuten urheiluseuroille median ja muiden kanavien kautta.
Broas: terveydenhuollon kriisinkestävyyttä arvioitava
Toinen opetus liittyy terveydenhuollon joustavuuteen. Broaksen mielestä terveydenhuollon toimintakuntoa on arvioitava myös kriisinkestävyyden näkökulmasta.
Korona-aikana tilanne ajoittain kriisiytyi, kun vuodeosastot ja teho-osastot täyttyivät paikallisesti.
– Jos poikkeustila syntyisi nopeasti, niin pitäisi olla B-suunnitelma, että miten pärjäisimme.
Sote-alalla säästetään jatkuvasti, ja Broas ymmärtää säästötarpeet. Eikä hän tarkoita varautumisella välttämättä resurssien lisäämistä, vaan suunnitelmien laatimista.
– Uudelleen priorisointi pitäisi olla mietittynä, pitää miettiä, mihin olemassa olevaa resurssia kohdennetaan, Broas sanoo.
Rokotusten puolestapuhuja
Broas on ottanut useaan otteeseen kantaa niin koronarokotusten kuin influenssarokotusten hyötyjen puolesta.
Hän on myös kritisoinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) linjaa aikuisten rokotuksista. Hän pitää sitä liian passiivisena.
– Peräänkuuluttaisin THL:ltä aktiivisempaa linjaa, näin voisimme parantaa kansanterveyttä turvallisella ja edullisella tavalla.
Broaksen mukaan rokottamalla voitaisiin parantaa erityisesti yli 64-vuotiaiden ja perussairaiden terveysturvaa. Heitä on yhteensä noin 2 miljoonaa meidän väestöstä.
Pian Broas liittyy itsekin yli 64-vuotiaiden kerhoon.
– Lapsenlapsi Mauno kutsuu minua papparaiseksi, ja kyllähän se ottaa välillä lujille, Broas sanoo puoliksi hymyillen.
