Viisi vuotta sitten ennen tuntematon virus sairastutti joukon ihmisiä Kiinan Wuhanissa. Viruksella tai sen aiheuttamalla taudilla ei ollut aluksi nimeä.
Virus johti pandemiaan, joka paljasti terveydenhoidon maailmanlaajuisen epätasa-arvon ja muokkasi käsitystä, kuinka tappavien, maiden rajoista piittaamattomien virusten aiheuttamia tautiaaltoja tulisi hallita.
Virus oli uusi koronavirus SARS-CoV-2 ja tauti oli COVID-19.
Viisi vuotta myöhemmin virus on keskuudessamme, mutta se on vähemmän tappava kuin aluksi. Rokotteet ja tartunnat ovat vahvistaneet ihmisten vastustuskykyä.
Nämä viisi asiaa tiedämme ja emme tiedä koronaviruksesta nyt.
1. Mistä SARS-CoV-2-virus tuli?
Tätä emme vieläkään varmuudella tiedä.
Virustutkijat uskovat, että todennäköisesti lepakot kantoivat virusta, sillä ne kantavat tyypillisesti koronaviruksia.
Todennäköisesti lepakot sairastuttivat muita eläimiä, joista viruksen siirtyminen ihmiseen lopulta mahdollistui niitä käsiteltäessä wuhanilaisella torilla Kiinassa.
Tämä on ollut tartuntapolku samankaltaisilla viruksilla kuten SARS-viruksella. Teoriaa ei ole todistettu.
Wuhanissa sijaitsee useita laboratorioita, jotka ovat keränneet ja tutkineet koronaviruksia. Yhtä lailla todistamaton teoria on, että virus olisi karannut laboratoriosta.
Maailman terveysjärjestö WHO sanoi viisivuotispäivän alla, että Kiina ei edelleenkään ole antanut kaikkea hallussaan olevaa dataa ja on estänyt vapaata tiedonkeruuta.
Kiina on kiistänyt syytökset.
2. Kuinka monta kuolemaa COVID-19 on vaatinut?
Tästä on vain arvioita.
WHO sanoo, että sen jäsenmaat ovat raportoineet yli seitsemästä miljoonasta kuolemasta, jotka liittyvät koronavirukseen. Se arvioi, että todellinen luku on ainakin kolme kertaa suurempi eli yli 20 miljoonaa.
Korona ei ole missään johtava kuolinsyy, vaikka sen aiheuttanut virus elää yhä keskuudessamme.
Yhdysvaltain johtava terveysviranomainen CDC sanoo, että viime vuoden aikana COVID-19 oli osallisena maassa 900 ihmisen kuolemassa joka viikko. Virus kohtelee vaikeimmin edelleen iäkkäitä ihmisiä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan vuonna 2023 Suomessa COVID-19 johti tai vaikutti yli 2500 henkilön kuolemaan.
3. Miten rokotteet tulivat saataville?
Rokoteasiantuntijat ja lääkeyhtiöt löivät nopeusennätyksen rokotteiden kehittämisessä.
Rokotteiden arvioidaan pelastaneen maailmassa kymmenien miljoonien ihmisten hengen, ja ne olivat avain elämän normalisoitumiseen.
Ensimmäisen rokotteen sai jo joulukuussa 2020 brittiläinen isoäiti Margaret Keenan. Myös Suomessa ensimmäiset hoitajat saivat myös rokotteen joulunpyhien jälkeen 2020.
Rokotukset paljastivat terveydenhoidon maailmanlaajuisen epätasa-arvon. Rokotteiden jakelu oli köyhissä maissa hidasta.
WHO arvioi, että maailmassa on annettu yli 13 miljardia koronarokotetta. Ne eivät ole antaneet sataprosenttista suojaa, mutta ne ovat vähentäneet vakavien, sairaalahoitoa vaativien tapausten määrää ja kuolemia.
Rokotteita päivitetään säännöllisesti, koska virus muuntuu jatkuvasti. Suomessa on nykyisin käytössä BioNTech-Pfizerin Comirnaty-rokotteita.
4. Mikä muunnos on nyt hallitseva?
Koronavirus muuntautuu, kun se kopioi itseään. Tiedemiehet alkoivat nimetä muunnoksia eli variantteja kreikkalaisten aakkosten mukaan.
Vuonna 2021 delta-muunnos aiheutti huolta, koska rokotekampanjoista huolimatta se vaikutti johtavan sairaalahoitoa vaikuttaviin tapauksiin enemmän kuin edeltäjänsä eli gamma-muunnos.
Saman vuoden lopussa ilmestyi uusi muunnos, omikron. Se levisi nopeasti ja aiheutti piikin tartunnoissa. WHO:n mukaan sen aiheuttama tauti oli kuitenkin delta-muunnoksen aiheuttamaa lievempi.
– Siitä lähtien olemme nähneet omikronin alamuunnoksia, sanoo patologi Wesley Long Houston Methodist -sairaalasta Houstonissa.
Myös syksyllä leviämään alkanut XEC on omikronin alamuunnos. Sen todettiin joulukuussa olleen syypää 45 prosenttiin Yhdysvalloissa todetuista tartunnoista.
5. Mitä tiedämme pitkittyneestä koronataudista?
Miljoonat ihmiset maailmassa taistelevat pandemian perintöön liittyvän pitkittyneen koronataudin eli long covidin kanssa. Siihen sairastuneiden määrä oli Suomessa vuoden 2022 lopussa yli 21 000.
Pitkittyneen koronan oireet kestävät vähintään kolme kuukautta ja voivat kestää jopa vuosia.
Oireisiin kuuluvat esimerkiksi ajattelun sumuisuus, kivut ja sydämen toimintaan liittyvät häiriöt.
Asiantuntijoille pitkittynyt korona on pysynyt arvoituksena. Se voi ilmaantua lievänkin taudin jälkeen eikä iällä vaikuta olevan merkitystä.
Yhä useammat tutkijat ovat todenneet, että joissakin tapauksissa koronaviruksen jäänteitä säilyy potilaiden kehoissa pitkäänkin tartunnan jälkeen. Tämä voi tarjota johtolankaa pitkän koronan tutkimukseen.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että rokotteet ovat vähentäneet riskiä sairastua pitkittyneeseen koronatautiin.
Koska sen aiheuttajaa ei vieläkään tunneta, hoidon kehittäminen on vaikeaa.
Lähteet: AP, Reuters
