Eurooppa tiivistää rajojensa valvontaa löytääkseen niin väärällä passilla liikkuvat, oleskelulupansa ylittäneet kuin terrori-iskua suunnittelevat. Kolmansien maiden kansalaisten sormenjäljet, kasvokuvat ja rajanylitystiedot tallennetaan EU:n laajuiseen rekisteriin, jossa ne säilyvät kolme vuotta.
Uusi rajanylitystietojärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuoden aikana ulkorajojen rajanylityspaikoilla ja lentokentillä. Aiemmin EU on ilmoittanut aloituspäivämääräksi 10. marraskuuta, mutta ajankohtaa ei ole vahvistettu.
EES-järjestelmän kautta hoidetaan 200–300 miljoonaa rajanylitystä vuodessa.
Rajanviranomaisten lisäksi rekisterin tietoja voivat käyttää maahanmuuttoviranomaiset sekä tietyin edellytyksin myös poliisi ja Puolustusvoimat.
1. Näin saapuminen Eurooppaan muuttuu
Euroopan ulkopuolelta tulevien sormenjäljet ja kasvot kuvataan unionin laajuiseen rekisteriin, kun he saapuvat Schengen-alueelle ensimmäisen kerran. Lähes 2000 EU:n ulkorajan rajanylityspaikkaa, Euroopan lentokenttää ja satamaa on varustettu kasvokameroin ja sormenjälkiskannerein.
Joillakin rajanylityspaikoilla on itsepalveluautomaatteja, joiden avulla biometrisen passin haltijat voivat rekisteröidä tietonsa itse ja passivirkailijan tehtäväksi jää vain tarkistaa tiedot. Suomessa automaatteja on ainoastaan Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa niitä on 60.
Myöhemmillä kerroilla Eurooppaan tuleva ei tapaa passintarkastajaa välttämättä lainkaan, vaan hän voi kävellä itsepalvelukioskilta rajatarkastusautomaatin kautta maahan, mikäli maahantulolle ei ole estettä. Itsepalvelukioski ohjaa joko automaatin tai passivirkailijan pakeille.
Ajan myötä uusi järjestelmä lyhentää jonoja lentokentillä.
2. Brittien Lapin loma alkaa kasvojenkuvauksella
Uusi järjestelmä aiheuttanee jonoja alkuvaiheessa, kun esimerkiksi Lappiin lentävien brittituristien sormenjälkiä skannataan ja kasvoja kuvataan. Rovaniemen kentälle lennetään talvisesonkina reittilentoja Britannian lisäksi esimerkiksi Turkista sekä tilauslentoja eri puolilta maailmaa.
Kyselyitä matkailijoilta ei ole vielä tullut, kertoo Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen. Tietoa aiotaan jakaa, kun uuden järjestelmän käyttöönotto varmistuu.
– Tiivistämme yhteistyötä suurlähetystöjen kanssa tavoittaaksemme sekä yksittäiset matkustajat että matkanjärjestäjien kautta saapuvat, Kärkkäinen sanoo.
Hän uskoo, että rekisteröintiruljanssi hoituu Rovaniemellä ilman suurempia hankaluuksia. Parhaimmillaan kyse on Kärkkäisen mukaan vain muutaman minuutin viivästyksestä lomailijaa kohti.
3. Myös poliisilla pääsy tietoihin
Biometristen tietojen ja rajanylitystietojen avulla yritetään myös estää vakavia rikoksia, esimerkiksi terrori-iskuja.
Poliisilla, suojelupoliisilla ja myös Puolustusvoimilla on pääsy rekisterin tietoihin tietyin edellytyksin. Tiedot on kuitenkin pyydettävä niin sanotun keskusyhteyspisteen kautta, jotka Suomessa ovat keskusrikospoliisissa ja Tullissa.
Rajaturvallisuutta tutkinut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski pitää uutta järjestelmää parannuksena.
– Kyllä se on turvallisuustekijä, että on enemmän dataa siitä, kuka on mennyt yli mistäkin ja milloin.
Erityisiä riskejä Heinikoski ei EES-järjestelmässä näe.
– Toki aina rekistereihin liittyy tietosuojariskejä siitä, että niitä käytetään väärin tai joku pääsee murtautumaan järjestelmään.
4. Järjestelmää rakennettu kuin Iisakin kirkkoa
Rajaprosessit yhtenäistävää järjestelmää on valmisteltu jo yli vuosikymmenen ajan. Unionin laajuisen tietojärjestelmän kasaaminen ja testaus on vienyt vuosia, ja sen käyttöönotto on lykkääntynyt useita kertoja. Järjestelmä pitää ottaa käyttöön kaikilla rajanylityspaikoilla samanaikaisesti.
Suomessa kaikki on teknisesti valmista. Mediatietojen mukaan jotkut EU-maat, kuten Saksa, Ranska ja Hollanti, ovat aiemmin syksyllä kertoneet, etteivät ne ole vielä valmiita järjestelmän käyttöönottoon. EU-komissio ei ole vielä lopullisesti vahvistanut päivää, jolloin uuteen järjestelmään siirrytään.
Passeja leimataan myös tulevaisuudessa Irlannissa ja Kyproksessa, jotka eivät kuulu Schengen-alueeseen.
5. Rajavartijat tyytyväisiä: Vähemmän puuduttavaa perustyötä
Rajavartijoita on koulutettu uuteen järjestelmään pitkin vuotta, kertoo Rajaturvallisuusunionin puheenjohtaja Erkki Hirvonsalo. He ovat tyytyväisiä muutokseen.
– Se helpottaa ruuhkahuippuja ja puuduttavaa perustyötä jää pois. Mutta ei se tee meitä työttömäksi millään tavoin.
Hirvonsalo olettaa, että alkuvaiheessa tässäkin järjestelmässä ilmenee ongelmia, joita sitten korjataan. Hän toteaa, että Helsingin lentokentän vuosia sitten käyttöön otetuilla rajatarkastusautomaateilla on henkilökuntaa vieläkin valvomassa siltä varalta, että laitteisto ei toimikaan.
