Voi olla, että Donald Trumpin ministerit ovat potentiaalisia väärintekijöitä, mutta sitä suuremmalla syyllä heitä arvioitaessa tulisi noudattaa totuutta ja kohtuutta, pohtii Seppänen
Pekka Seppänenyrittäjä
Suomalaismedian mukaan Yhdysvaltoihin ollaan perustamassa kauhukabinettia. Sillä tarkoitetaan maan presidentiksi äskettäin äänestetyn Donald Trumpin ehdotuksia ministereiksi ja korkeiksi viranhaltijoiksi.
Tulee hieman harhaanjohdettu olo.
Kauhukabinetissa ja omituisten otusten kerhossa on mediatietojen mukaan sellaisia henkilöitä kuin tv-juontaja, seksuaalirikoksesta epäilty, rokotekriitikko ja miljardööri.
Tarkemmin tutkaillessa tämä puolustusministeriksi kaavailtu tv-juontaja ei tainnut kuitenkaan olla tv-juontaja vaan pikemminkin tv-kommentaattori ja tv-ohjelman isäntä. Ja jos Wikipediaan on luottaminen, hän on lisäksi Afganistanissa, Irakissa ja Guantanamossa palvellut majuri, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon Harvardissa.
Tulee hieman harhaanjohdettu olo.
Kaukaisista ja epämieluisista maista kaivetaan omituisuuksia.
Onko niin, että Suomeen on rantautunut maailman yleisin journalistinen kulttuuri. Siihen kulttuuriin kuuluu, että kaukaisista ja epämieluisista maista kaivetaan omituisuuksia ja kerrotaan ennen kaikkea onnettomuuksista. Samalla annetaan rivien välissä ymmärtää, että meillä omassa maassa asiat ovat paremmin.
Kaikista maista löytyy tarkoitushakuisella poiminnalla loputtomasti kummallisuuksia ja arveluttavuuksia. Miltä näyttäisi Suomen hallitus, jos ministereitä esiteltäisiin Amerikan tapaan nostamalla esiin yksittäisiä, vähätteleviä seikkoja?
Suomen hallituksessa on iltapäivälehden toimittaja, vanginvartija, grilliyrittäjä, säveltäjä, jalkapalloilija ja pari muuta urheilijaa.
Suomenkin ministereitä on epäilty monesta. Tuomioita ei tosin täälläkään ole tullut.
Toisin kuin Amerikan kauhukabinetissa, Suomen hallituksen puolustusministeri ei ole sotaveteraani eikä majuri, vaan entinen varusmies.
Suomen ministerien rokotevastaisuudesta en osaa sanoa mitään, mutta aika paljon näyttää olevan vastustusta nopeille ilmastotoimille. Amerikan rokotekriittinen ministeriehdokas sen sijaan on tunnettu aktiivisena ympäristönsuojelijana.
Voi olla, että Donald Trumpin ministerit ovat potentiaalisia väärintekijöitä, mutta sitä suuremmalla syyllä heitä arvioitaessa tulisi noudattaa totuutta ja kohtuutta.
Yhdysvaltojen ministerivalinnoissa tärkein kriteeri on useiden analyysien mukaan ollut lojaalius ja samanmielisyys. Kuulostaa tutulta.
Oman puolueen puheenjohtajaa kohtaan osoitettu lojaalius ja samanmielisyys on Suomessa ollut aina sitä kaikkein olennaisinta ministeriosaamista.
Eräässä kaukaisessa maassa kansalaiset luottavat instituutioiden joukossa eniten puolustusvoimiin ja poliisiin. Sen maan hallituksessa onkin varusmiehen lisäksi myös poliisi.
Tuon kaukaisen maan kansalaiset luottavat enemmän Natoon kuin oman maansa presidenttiin, itse valitsemaansa eduskuntaan tai rauhanliittoonsa EU:hun.
Jos tuo kaukainen maa olisi jokin muu kuin Suomi, leimaisimme tuon maan jo pelkästään näillä tiedoin korruptoituneeksi ja kaikin puolin epäilyttäväksi sotilasvaltioksi.
Tuossa kaukaisessa maassa muistellaan aina joulukuun alussa viimeisimpiä itse käytyjä sotia. Erityisesti muistellaan sitä sotaa, jossa puolustauduttiin menestyksellisesti suurta naapurimaata Neuvostoliittoa vastaan, ja sitä hyökkäyssotaa, jota käytiin melkein yhtä menestyksellisesti samaa naapuria vastaan yhteistyössä natsi-Saksan kanssa.
Jos jossakin muussa maassa muisteltaisiin vaikkapa jälkimmäistä, esittäisimme huolemme tuon maan henkisestä ilmapiiristä. Vaan miksi kaivella seipäitä ja malkoja omasta silmästä, kun voi tökkiä tikkuja muiden silmiin.
Meillä Suomessa naureskeltaisiin ja otsikkoja leivottaisiin, jos Donald Trump näinä päivinä myöntäisi suurikokoisia ja mahtavannimisiä kunniamerkkejä luotetuille virkamiehilleen, yritysjohtajaystävilleen ja muille oikeamielisiksi arvioiduille merkkihenkilöille.
Pekka Seppänen
Kolumnin kirjoittaja on riippumaton tarkkailija.
