Jos perintövero lakkautettaisiin, tilalle tulisi miljardin euron verran veronkiristyksiä tai uusia veroja, kirjoittaa Seppänen.
Pekka Seppänenyrittäjä
Perintövero on suomalaisille epämieluisin vero. Näin tiedotti heinäkuussa Eva eli Elinkeinoelämän valtuuskunta kyseltyään asiaa kansalaisilta.
Viesti meni kesän hiljaisina viikkoina laajasti läpi mediassa, uudelleenlämmitettynäkin. Sama asia nimittäin kerrottiin Evan tiedotteessa jo huhtikuussa. Mutta silloin tiedotteen kärkenä oli se, että pakkoraossa suomalaiset kiristäisivät mieluummin kulutusveroja kuin tuloveroja.
Tuokin lause meni sellaisenaan läpi, muun muassa Helsingin Sanomien otsikoksi saakka.
Eva tarjoilee julkisuuteen sellaisia havaintoja, jotka edistävät elinkeinoelämässä toimivien etuja. Muu olisikin hölmöä. Eva on elinkeinoelämän valtuuskunta, ei mikään kansanvaltuuskunta.
Suomalaiset rakastavat pääomatuloveroja.
Mutta haluavatko suomalaiset oikeasti keventää perintöveroa, muutenkin kuin kyselytutkimuksessa? Ja jos haluavat, niin millä suomalaiset haluaisivat kattaa valtion verotuloihin syntyvän aukon?
Jos perintövero lakkautettaisiin kokonaan, tilalle pitäisi keksiä miljardin euron verran veronkiristyksiä tai uusia veroja.
On siis syytä kertoa myös se, mitkä verot ovat Evan kyselyn mukaan suomalaisille mieluisimpia. Kolmen kärki erottuu selvästi. Suomalaiset kiristäisivät mieluiten alkoholiveroja, pääomatulojen veroja ja yhteisöveroja eli yritysten tuloveroja.
(Jo lakkautettu varallisuusvero ei ollut mukana Evan mieluisuusvertailussa.)
On ymmärrettävää, että Elinkeinoelämän valtuuskunta ei lähettele tiedotteita, joissa julistetaan, että suomalaiset haluavat kiristää pääomatulojen ja yritysten veroja. Mutta ei Elinkeinoelämän valtuuskunta ole mitään salannutkaan, tämäkin seikka on Evan tiedotteessa kenen tahansa poimittavissa, jos vain viitsii poimia.
Perintöveron poistamista on alkanut pikkuhiljaa vaatia yksi jos toinenkin elinkeinoelämän vaikuttaja.
Vaikuttajat pyrkivät vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, mutta ennen kaikkea Petteri Orpon hallitukseen. Hallitus alkaa ohjelmansa mukaisesti selvittää perintöveron korvaamista perintönä saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella.
Perintöveron maksaminen kirpaisee, mutta ei kovin usein, ei kovin monia, eikä yleensä kovin lujasti. Kymmenestä perinnönsaajasta vain neljä ylipäänsä maksaa perintöveroa, ja perintöveron maksajistakin puolet maksaa veroja alle 2900 euroa.
Perintöveron keventäminen hyödyttäisi käytännössä vain varakkaita.
Perintöveron kokonaan poistamista on perusteltu etenkin perheyritysten sukupolvenvaihdosten helpottamisella.
Jos perijällä ei ole käteistä tai muuta rahaksi muutettavaa varallisuutta, hänen pitää maksaa perintöverot ottamalla lainaa. Tämä kuulostaa karulta ja riskipitoiselta. Voisi kuitenkin odottaa, että yrityksen perustajien tapaan yrityksen perijilläkin olisi halua ottaa yritysriskiä. Juuri yritysriskin vuoksi yrittäjillä on monia verohelpotuksia.
Perimänsä yrityksen voi myös aina myydä. Yrityksen ostajalla lienee suurempi motivaatio yrittämiseen kuin luopujalla, mikä koituu koko yhteiskunnan hyväksi.
Kansan viha perintöveroa kohtaan on laantunut.
Viha perintöveroa kohtaan on vuosien mittaan laantunut. Alle kolmannes suomalaisista on sitä mieltä, että perintöveroa tulisi alentaa tuntuvasti. Vielä vuonna 2007 yli puolet suomalaisista oli täysin samaa mieltä siitä, että perintöverosta tulisi luopua Suomessa kokonaan.
Perintöveron voi välttää jo nyt, kunhan perittävä siirtää virallisen asuinpaikkansa vaikkapa Sveitsiin. Perilliset voivat jatkaa Suomessa asumista ilman perintöverohuolia.
Viime itsenäisyyspäivänä Suomen korkeimpia kunniamerkkejä myönnettiinkin Sveitsiin jo enemmän kuin Ouluun, Tampereelle ja Vantaalle yhteensä.
Pekka Seppänen
Kolumnin kirjoittaja on riippumaton tarkkailija
