Pelastusopiston tekemän kyselyn mukaan esimerkiksi suoraa fyysistä väkivaltaa ja seksuaalista häirintää oli työtilanteissa kokenut joka viides.
Pelastusalalla kohdataan yhä useammin epäasiallista kohtelua ja väkivaltaa työtilanteissa. Fyysistä väkivaltaa ja seksuaalista häirintää oli potilaiden ja asiakkaiden kanssa kohdannut joka viides.
Tämä paljastui viime kesänä ja syksyllä Pelastusopiston tekemässä kyselyssä, johon otti osaa noin tuhat pelastajaa.
Kyselyssä kysyttiin sekä työyhteisössä että työssä asiakkaiden ja potilaiden kanssa koetusta väkivallasta. Väkivallan kokemus oli yhtä yleinen molemmissa: puolet vastanneista oli kokenut väkivaltaa vuoden aikana.
Työpaikan sisällä fyysinen väkivalta oli harvinaista, ja seksuaalisen häirinnän uhriksi kertoi joutuneensa noin 10 prosenttia vastanneista.
Pelastuslaitoksen tutkija Oliver Saalin mukaan sekä asiakastilanteissa että työpaikalla koetulla väkivallalla on vakavia seurauksia.
– Erityisesti työyhteisön sisällä koetulla väkivallalla on selkeä yhteys työuupumukseen ja ajatuksiin jopa alan vaihtamisesta, hän toteaa.
Väkivalta on selkeässä yhteydessä ajatuksiin alan vaihdosta.
Oliver Saal, Pelastusopiston tutkija
Väkivallan muotoja tutkimuksessa eroteltiin seitsemän. Saal korostaa sitä, etteivät ne tietenkään kata kaikkea väkivaltaa.
Nollatoleranssi-hankkeessa eroteltiin seitsemän väkivallan muotoa:
- Fyysinen väkivalta
- Verbaalinen väkivalta
- Uhkailu
- Välineellinen eli omaisuuteen kohdistuva väkivalta
- Seksuaalinen häirintä
- Vihamielisyys, joka vertautuu työpaikkakiusaamiseen
- Syrjintä
Osa muodoista, kuten suora fyysinen väkivalta, on helppo tunnistaa. Osan tunnistaminen on vaikeampaa, kuten rakenteisiin kätkeytyvän syrjinnän. Kysely paljasti, että väkivallan lajit ovat työpaikan ulkopuolella potilas- ja asiakastilanteissa erilaisia kuin työpaikan sisällä.
– Vihamielisyyttä, välineellistä ja verbaalista väkivaltaa sekä osittain myös seksuaalista häirintää koettiin yhtä usein työpaikan ulkoisessa kuin sisäisessä ympäristössä. Sen sijaan fyysistä väkivaltaa sekä uhkailua koettiin paljon useammin ulkoisessa ympäristössä kuin sisäisessä, Saal kertoo.
Syrjintää koettiin vastaavasti enemmän sisäisessä kuin ulkoisessa ympäristössä. Syrjintää ovat esimerkiksi syrjäytyminen palkankorotuksista tai työmahdollisuuksista.
Kokemus väkivallasta on aika iso kivi kengässä.
Marko Lehtonen, työsuojeluvaltuutettu Keski-Suomen pelastuslaitos
Keski-Suomen pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu Marko Lehtonen toteaa, ettei kyselyn paljastama väkivallan yleisyys ollut yllätys.
Hänen mukaansa erityisesti työyhteisön sisällä koetun väkivallan julkituomisessa on edelleen olemassa kynnys.
Lehtonen toteaa, että asiakas- ja potilastilanteiden väkivaltaan on nykyisin varauduttu paremmin. Ohjeistusta on tarkennettu ja varusteina ovat esimerkiksi viiltosuojatut vaatteet ja myös luotiliivit.
Sen sijaan työyhteisön sisäisen väkivallan osalta työtä on vielä paljon tehtävänä. Lehtosen mukaan tässä on menty eteenpäin sekä koulutuksen että pelastajien sukupolven vaihtumisen ansiosta.
Nuorempi pelastajien sukupolvi on aikaisempaa tietoisempi väkivallan ja häirinnän haitallisuudesta, koska näitä asioita korotetaan jo koulutuksessa.
Silti ilmoituksia työyhteisön sisällä koetusta väkivallasta ei Lehtosen mukaan vielä tehdä, koska ei haluta rikkoa tiivistä työyhteisöä.
– Täällä ollaan töissä kuin toisessa perheessä, ja jos on kokemuksia väkivallasta, niin se on kyllä aika iso kivi kengässä, Lehtonen toteaa.
