Pelastajatutkinnon aloituspaikkoja on lisätty alan henkilöstöpulan vuoksi. Rehtori pelkää, että koulutettavat jäävät työttömiksi, koska hyvinvointialueet vähentävät jo hoitajiakin.
– Pelastettava löytyi, rasahtaa radiopuhelimesta.
Hetken päästä valkoisen savun keskeltä ovelle työntyy pelastajaopiskelija. Hän raahaa lähes 80-kiloista nukkea.
Käynnissä on elokuussa pelastajatutkinnon aloittaneiden ensimmäinen savusukellus. Juuri tätä harjoitusta moni opiskelija odottaa eniten.
Pelastusopiston harjoitustalo on Euroopan laajuisestikin harvinainen ja yksi opiston ylpeyksistä. Lämpöä ja tulta saadaan tuotettua polttamalla nestekaasua.
Pelastajatutkinnon aloituspaikkojen määrä kaksinkertaistuu lähivuosina. Vuonna 2027 tutkinnon suorittajia on Pelastusopistolla Kuopiossa 288.
Asteittainen lisäys on jo aloitettu, ja siksi Pelastusopiston 32 hehtaarin suuruinen harjoitusalue Korvaharjussa on tänä syksynä ollut käytössä kahdessa vuorossa.
Lisäyksen taustalla on hallituksen halu helpottaa pelastajapulaa. Etenkin syrjäseutujen pelastuslaitoksilla on vaikeuksia saada henkilöstöä.
Uusien pelastajien pitäisi työllistyä hyvinvointialueille. Ne suunnittelevat parhaillaan merkittäviä säästöjä, ja se vetää pelastusopiston rehtori Mervi Parviaisen hyvin huolestuneeksi.
– On iso kysymysmerkki, miten hyvinvointialueet voivat rekrytoida pelastajia. En usko, että pelastustoiminta pääsee säästöjä piiloon.
Parviaisen mielestä on taloudellisesti täysin kestämätöntä, jos nyt koulutettavat pelastajat jäisivät työttömiksi.
Rahoitus laahaa perässä
Rehtori Mervi Parviaisen toinen huoli koskee kasvavan opiskelijajoukon koulutuksen järjestämistä. Pelastusopisto sai tälle vuodelle lisärahoitusta runsaat puolet siitä, mitä se haki. Vajausta jäi kaksi miljoonaa, ensi vuonna puuttuu miljoona.
– Olemme myönnetyssä rahoituksessa alusta alkaen takamatkalla, vaikka opiskelijoiden lisäys tapahtuu asteittain, sanoo Parviainen.
Pelastajatutkinnon opiskelijat voivat asua ilmaiseksi opiston asuntolassa ja syödä ruokalassa kolme kertaa päivässä. Rehtorin mukaan niiden kapasiteetti riittää. Samoin tilat, kun osa opetuksesta tapahtuu kahdessa vuorossa.
Suurin pullonkaula on opettajien määrä. Se rajoittaa ryhmäkokoja ja voi pahimmillaan karsia harjoituksia.
– Jos täällä ei saada harjoituksiin toistoja riittävästi, porukka ei ole samalla tavalla valmiita kentälle ja koulutusvastuuta siirtyy pelastuslaitoksille.
Parviainen sanoo, että opettajien rekrytointia hankaloittaa rahan lisäksi hyvinvointialueiden nihkeä suhtautuminen virkavapauksiin. Pelastusopiston sijaisina toimivilla opettajilla on yleensä virka pelastuslaitoksella.
Päällystökoulutus vähenee
Parviaisen mukaan miehistötason koulutuksen lisääminen tarkoittaa myös, että päällystökoulutusta joudutaan vähentämään.
– Meillä on jo nyt alueita, joissa on alipäällystöpula. Täytyy myöntää, että välillä on toivoton olo.
Alipäällystöön kuuluvat muun muassa paloesimiehet, jotka esimerkiksi johtavat pelastustoimintaa tulipalo- ja onnettomuuspaikoilla.
Pelastusopiston historian ensimmäiset muutosneuvottelut ovat juuri päättyneet.
Myös tulevina vuosina opistoon kohdistuu kovia säästötavoitteita. Siksi Parviainen uskoo, etteivät neuvottelut jää viimeisiksi.
– Teemme tällä hetkellä hirveästi opiskelijamarkkinointia: ”Tule meille opiskelemaan, duunia on”. En halua, että petämme lupauksemme.
Tämän vuoden elokuussa pelastajatutkinnon aloitti 72 opiskelijan sijasta 120. Pelastuopiston opettaja Roope Mustonen kertoo videolla, millaisia muutoksia lisäys on tuonut harjoituksiin:
