keskiviikko, 18 joulukuun

Lapissa toimivan Aslak-pelastushelikopterin tulevaisuus on vaakalaudalla.

Kopteri on vielä valmiudessa, mutta toimintaa rahoittavan yhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Lindbergin mukaan ensi vuonna toiminta uhkaa loppua rahapulan vuoksi.

– Ensi kevättä me ei todellakaan pystytä lentämään, ellei tähän sitten jonkunlaista ratkaisua löydetä, Lindberg sanoo.

Suurin osa pelastushelikopterin tehtävistä on retkeilijöiden pelastamista luonnosta vaikeakulkuisista paikoista sekä maastopalojen sammuttamista.

Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto kertoo sähköpostitse, että Aslakin lopettaminen johtaisi siihen, että apua joutuu maastossa odottamaan aiempaa pidempään.

– Jatkossa samat tehtävät hoidetaan moottorikelkoilla ja mönkijöillä, Aarto kertoo.

Aslakin tehtävämäärät painottuvat aikoihin, jolloin ihmiset liikkuvat luonnossa eli kevättalveen sekä loppukesään ja syksyyn.

Tänä vuonna Aslakin miehistö muun muassa pelasti suonsilmään juuttuneen marjastajan sekä oli mukana sammuttamassa Inarin maastopaloja.

Pelastuslaitosta huolestuttaa, miten resurssit riittävät, kun matkailu kasvaa ja kansallispuistoissa liikkuu aiempaa enemmän ihmisiä.

– Tämän vuoksi myös Aslakin suorituskyky on ollut erittäin tarpeellinen pelastuslaitokselle, Aarto sanoo.

Monimutkainen rahoituskuvio

Aslakin rahaongelmat ja rahoitus muodostavat monimutkaisen kuvion. Yhdistys saa rahaa useasta eri lähteestä, joista merkittävimmät ovat ehtymässä.

Rahaa saadaan varainhankinnalla muun muassa puhelinmyynnin kautta, jota tekee oululainen yritys Novia Finland.

Tätä kautta rahaa tulee aiempaa vähemmän. Lindbergin mukaan taustalla on suomalaisten kotitalouksien taloustilanteen heikentyminen.

Lindberg ei avaa yksityiskohtaisesti yhdistyksen taloutta. Hän vetoaa yhdistyksessä kesken oleviin prosesseihin, joista hän ei kerro tarkemmin.

Lindberg mukaan ensi vuoden alussa yhdistykseltä puuttuu 400 000 euroa, ja kriisi uhkaa pahentua. Hän kertoo, että yhdistyksen vuosibudjetti on noin kolme miljoonaa euroa.

Lindbergin mukaan varainhankintaan liittyvät seikat myös osaltaan nostavat budjettia.

– Mikäli toimintamme katettaisiin täysin julkisista varoista, tippuisi vuosibudjettimme huomattavasti, hän sanoo.

Sisäministeriö ei maksa entiseen tapaan

Toinen merkittävä tulonlähde muodostuu siitä, että yhdistys laskuttaa sisäministeriöltä kopteritehtävien kuluista.

Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemen mukaan tänä vuonna tehtävistä muodostuneita kuluja on korvattu noin 295 000 eurolla.

Pelastuslaitoksen ja yhdistyksen mukaan akuutin kriisin taustalla on se, että sisäministeriön rahahanat ovat kiristyneet.

– Jos ministeriöllä olisi ollut vanha maksutulkinta, olisimme juuri päässeet nollatulokseen, eli maksurästit olisi saatu hoidettua, Lindberg sanoo.

Ministeriö on viime vuodesta lähtien alkanut tulkita laskuja eri tavalla kuin aiemmin. Luhtaniemen mukaan laskuja on tutkittu aiempaa tarkemmin ja osa Aslakin laskuista on sellaisia, joita ei voida kattaa erityismäärärahoista.

– Esimerkiksi loukkaantumisiin ja sairaanhoitoon liittyvien kuljetusten kustannukset eivät sisälly kyseisen määrärahan tarkoituksiin, Luhtaniemi kertoo sähköpostitse.

Lindberg on eri linjoilla, hänen mielestään nämäkin tehtävät ovat pelastamista.

Sisäministeriön mukaan nämä tapaukset pitäisi maksaa hyvinvointialueen pussista.

Pelastuslaitos laskuttaa yhdistystä

Hyvinvointialueen ja Aslakin voittoa tavoittelemattoman tukiyhdistyksen suhde on monimutkainen.

Niiden välisen yhteistyösopimuksen mukaan hyvinvointialueen alainen pelastuslaitos laskuttaa yhdistykseltä 150 000 euroa vuodessa pelastajien käytöstä.

Pelastusjohtaja Aarton mukaan tällä maksetaan pelastajien palkkoja. Aslakin hyötyjä korostava Aarto ei innostu laskutuksen lopettamisesta.

– Se tarkoittaa, että valmiutta on pakko leikata jossakin muualla, Aarto kertoo.

Toisaalta hyvinvointialueen valtuutettujen pöydällä oli tällä viikolla esitys 100 000 euron rahoituksesta Aslakille. Se kuitenkin kaatui.

Hyvinvointialueella on myös lääkintähelikopterinsa sairastapausten kuljettamiseen. Tätä Rovaniemellä päämajaa pitävää kopteria operoi valtionyhtiö Finnhems.

Lapissa virka-apua pelastustehtäviin voidaan saada myös rajavartioston kopterilta sekä Norjasta.

Matkailukeisarin yritys mukana

Yllättäen Aslak-yhdistys ei itse omista kopteria, vaan sen omistaa yritys nimeltä Heliflite. Kopterikuljetuksia tekevän Helifliten hallituksen puheenjohtajana puolestaan istuu Pertti Yliniemi, joka on yksi Lapin matkailumoguleista.

Yhdistys siis ostaa Helifliteltä operaattoritoimintaa. Ilmailu on tiukasti säädeltyä ja siksi Lindbergin mukaan operaattoritoiminta on järkevää ostaa palveluna.

– Sopimuksemme on varsin kilpailukykyinen, Lindberg toteaa.

Lentäjät työskentelevät Heliflitelle, mutta Aslakin kyydissä työskentelevät pelastajat puolestaan ovat Lapin pelastuslaitoksen työntekijöitä. Pelastuslaitoksen ylipalomies Ville Koskelan mukaan Aslakin lopettaminen olisi menetys, sillä Lapissa erämaat levittäytyvät laajalle.

– Kaikkiin paikkoihin ei edes pääse maata pitkin, Koskela sanoo.

Jaa.
Exit mobile version