Lappeenrannassa opiskelevat saattavat kiinnittyä jo opintojen aikana muualle, sillä työllisyysmahdollisuudet näyttäytyvät siellä parempana.
Valmistuneita korkeakoulutettuja muuttaa pois Lappeenrannasta niin paljon, että paikallisilla yrityksillä on jo pulaa työntekijöistä.
Valmistuneen henkilön poismuuton syynä on usein se, ettei hän usko työllistyvänsä Lappeenrannassa.
– Vastavalmistunut voi muuttaa pois Lappeenrannasta turhaan, kommentoi LUT-yliopiston strategiajohtaja Janne Hokkanen.
Lappeenrannan–Lahden teknillisessä yliopistossa eli LUT-yliopistossa Lappeenrannassa opiskelee noin 6 000 opiskelijaa. Vuosittain sieltä valmistuu noin tuhat maisteria.
Janne Hokkasen mukaan kaikille vastavalmistuneille ei luonnollisestikaan ole töitä Lappeenrannassa. Väestön vähenemisen myötä työntekijöitä kuitenkin tarvitaan tulevaisuudessa alueella nykyistä enemmän.
Yritykset tutuiksi
Opiskelijoiden poismuutto on ollut runsaan 72 000 asukkaan Lappeenrannassa ongelma jo pitkään. Samasta ongelmasta kärsii myös moni muu pieni opiskelijakaupunki, kuten Vaasa.
Kaupungissa sijaitsevat LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu taistelevatkin opiskelijoiden poismuuttoa vastaan uudella Tulevaisuuden osaajat -ohjelmalla. Sen tarkoituksena on yhdistää yritykset ja opiskelijat tiiviimmin yhteen. Toive ohjelman käynnistämisestä tuli alueen yrityksiltä.
Yritykset tarjoavat opiskelijoille näkyvästi esimerkiksi harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja sekä luennoivat Lappeenrannan kampuksella.
Toiveena on, että Lappeenrannan alueelle jäävien vastavalmistuneiden määrä kaksinkertaistuisi.
– Kun yritykset näyttävät opiskelijoille haluavansa osaavaa työvoimaa, opiskelijat näkevät, että Lappeenranta on todennäköinen ja hyvä paikka heille myös opiskeluajan jälkeen, Hokkanen summaa.
Suurin osa Lappeenrannassa opiskelevista on kotoisin muualta Suomesta tai ulkomailta. Hokkanen kertoo, että opiskelijat eivät ehkä edes tunne alueen yrityksiä. Siksi avoimia työpaikkoja ei edes välttämättä osata hakea.
Jos työpaikkojen mahdollisuudet avautuvat opiskelijalle vasta valmistumisen kynnyksellä, on jo Hokkasen mukaan liian myöhäistä.
– Jos suhteita ei työelämään rakennu tänne jo opintojen aikana, on opiskelija jo kiinnittynyt toiselle alueelle valmistuessaan.
LUT-yliopiston tuoreimmat tiedot opiskelijoiden kiinnittymisestä alueelle ovat vuodelta 2021. Tuolloin Lappeenrannan kampukselta valmistuneista maistereista vain 13 prosenttia jäi asumaan Etelä-Karjalan alueelle.
Kansainvälisyys jännittää
Lappeenrannassa kipuillaan myös kansainvälisten opiskelijoiden palkkaamisen kanssa. Alueen työnantajilla on Janne Hokkasen mukaan kynnys työllistää osaajia, jotka eivät osaa suomea.
Työnantajat pohtivat Hokkasen mukaan esimerkiksi sitä, pitäisikö työpaikalla puhua vain englantia, jos kaikki työntekijät eivät osaa suomea.
