Taustalla on poliisin halu suitsia kännykän somekäyttöä ratin takana. Samalla peltipoliisit halutaan valvomaan myös turvavyön käyttöä ja keskinopeutta.
Poliisi aikoo tarttua kännykän somekäyttöön eli näpyttelyyn ratin takana aikaisempaa tiukemmin.
Poliisi haluaa valjastaa kännykkävalvontaa suorittamaan maanteiden varsien peltipoliisit eli automaattiset nopeusvalvontakamerat. Niiden tehtäväkuvaa halutaan laajentaa nykyisestä, pelkästä ylinopeusvalvonnasta kännykän- ja turvavyönkäyttöön sekä keskinopeuksiin.
– Olemme tehneet selvityksen laatimisesta sopimuksen tutkimuslaitos VTT:n kanssa lokakuun alussa. VTT selvittää ensi kevääseen mennessä, minkälaisia laitteita maailmalla on tarjolla ja miten ne saadaan toimimaan Suomessa. Messuilla tekniikkaa on ollut jo esillä, kertoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta.
Näpyttely puhumista vaarallisempaa
Poliisin syyskuinen valvontaisku paljasti, että kielletty kännykän näppäily auton ratissa on selvästi yleistynyt aiemmasta. Kännykkärikkeitä kirjattiin viiden päivän aikana 360.
– Silmiinpistävää oli se, että matkapuhelinta kädessään näpytelleiden osuus verrattuna puhelimeen puhuneisiin kasvoi huimasti vuoden takaisesta, kertoo poliisitarkastaja Tuomo Katajisto poliisihallituksesta.
Poliisin mielestä kyse on erittäin huolestuttavasta ilmiöstä liikenneturvallisuuden näkökulmasta.
– Pidän kännykän näpyttelyä huomattavasti vaarallisempana kuin puhumista, koska näpytellessä katse saattaa olla irti edellä olevasta tiestä sekuntikaupalla, Katajisto toteaa.
Ihalaisen mukaan kännykän käyttö ratin takana on yleistä ja aiheuttaa liikenneonnettomuuksia. Ihalainen on havainnut etenkin nuorten ”somettavan” kännykällä ajon aikana.
– Kun katsoo mopoautoja, niin usein kännykkä on kuljettajalla kädessä, useammin kuin muilla autoilijoilla. Kännykkä on nuorille kuin käden jatke, Ihalainen sanoo.
Ja kun mopoautoilija varttuu autoiluikään, vaarallinen tapa siirtyy auton rattiin.
– Somekäytön paljous on se suurin ongelma. Tekstaillaan ja vastataan viesteihin. Se vie tietenkin entistä enemmän huomiota pois liikenteestä, kun pitää keskittyä näpyttelyyn kännykän avulla, Ihalainen kuvaa.
Tolppaa pitää pidentää
Kännykkänäppäilyn kuvaaminen on tolppakameralle huomattavasti haastavampaa kuin nykyinen kasvokuvan otto ylinopeustapauksissa. Kännykkää kun näpytellään autossa istuessa yleensä ratin tuntumassa tai reisien lähellä tai päällä.
Ihalainen arveleekin, että nykyisiä liki kolmimetrisiä kameratolppia täytyy pidentää metrin verran riittävän laadukkaan kuvan saamiseksi.
Mutta vastaus tähänkin selviää VTT:n etsintätyön aikana talven mittaan. Samalla saadaan selvyys turvavyön käytön ja keskinopeuksien automaattivalvonnan toteuttamiskeinoihin. Nämä ovat Ihalaisen mukaan kuitenkin selvästi pienempiä ongelmia liikenneturvallisuuden kannalta.
Turvavyön käyttö pyörii maanteillä 97 prosentissa ja keskinopeuden valvonnalla haluttaisin tavoittaa ne, jotka hiljentävät aina kameratolpan kohdalla ja paahtavat muuten ylinopeutta. Haitariliike halutaan siis saada kuriin tolppien välillä.
– Kännykän käyttö on näistä kolmesta se iso ongelma, Ihalainen korostaa.
Ihalaisen mukaan VTT:n on määrä ojentaa loppuraporttinsa ensi huhtikuussa. Sen jälkeen poliisi päättää jatkosta. Jos maailmalta on löytynyt kelpoisia valvontavälineitä ja lainsäädäntökin taipuu tähän, alkaa koekäyttö vuoden päästä ensi syksynä ja laajentuu selvästi vuonna 2026.
Sitten moniosaajiksi muutetut peltipoliisit alkavat kirjoitella liikennevirhemaksuja uusista tehtävistään. Kännykän käyttö ajon aikana tietää satasen rapsua ja turvavyön käyttämättä jättämisestä napsahtaa 70 euron maksulappu. Toistuvista rikkeistä voidaan määrätä myös ajokieltoa. Toistaiseksi näistä on rangaistu harvoin.
Kameratolppia on teiden varsilla nyt noin 1 200 ja kameroita noin 300.