Edellisen kerran kansainvälisesti tärkeitä lintualueita on nimetty yli 20 vuotta sitten.
Lintujärjestö Birdlife on tunnistanut Suomessa yhdeksän uutta kansainvälisesti tärkeää lintualuetta.
Joukossa on vesilinnuille tärkeitä levähdys- ja talvehtimisalueita merialueilla, hanhille ja muille lajeille tärkeitä sisämaan levähdysalueita sekä aiemmin huonosti tunnettuja lintujen pesimäalueita Pohjois-Suomessa.
Mukana ovat myös monien kansainvälisesti uhanlaisten lintulajien, kuten punasotkan, tärkeimmät esiintymisalueet.
Uusia kansainvälisesti tärkeitä lintualueita ovat muun muassa Kanteleen-Ruhan alue Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen rajalla sekä kunnostuksista hyötynyt Ahtialanjärvi Pirkanmaalla.
Kaakkois-Suomessa uusia kansainvälisesti tärkeitä alueita on Konnunsuolla Lappeenrannassa sekä Kouvolassa Elimäenjärven peltoalueella ja Pyhäjärven alueella.
Elimäenjärvi on keväisin tulviva pelto, joka on aiemmin ollut järvi.
Tarkempi listaus uusista alueista on Birdlifen verkkosivuilla.
Tiukat kriteerit
Maailmassa on yli 13 000 kansainvälisesti tärkeää lintualuetta. Suomessa niitä on 108.
Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivasen mukaan valinta perustuu hyvin tiukkoihin kansainvälisiin kriteereihin.
– Ne ovat useimmiten joko sellaisia alueita, joissa on erittäin paljon lintuja tai ne ovat merkittäviä esimerkiksi jollekin uhanalaiselle tai kansainvälisesti taantuvalle lajille, Toivanen kertoo.
Linnusto muuttunut
Suomessa kansainvälisesti merkittävät lintualueet on pääosin tunnistettu 1990-luvulla. Sen jälkeen linnustossa on tapahtunut suuria muutoksia ja verkoston päivitys tuli ajankohtaiseksi.
– Monien lajien levinneisyysalueet ovat vetäytyneet kovastikin pohjoiseen päin lähinnä ilmastonmuutoksen takia, mutta toisaalta tänne on tullut uusiakin lajeja.
Ilmaston lämpeneminen on muuttanut erityisesti vesilintujen esiintymistä, ja Suomen kansainvälinen merkitys niiden talvehtimis- ja muutonaikaisena levähdysalueena on kasvanut.
Ohjaa suunnittelua
Mitä merkitystä on sillä, että jokin alue on kansainvälisesti tärkeä lintualue?
– Tämä ei ole mikään varsinainen suojeluohjelma, mutta tarkoituksena on, että tämä tieto sitten otettaisiin käyttöön esimerkiksi alueiden suunnittelussa, suojeluasiantuntija Tero Toivanen Birdlife Suomesta kertoo.
Alueelle ei esimerkiksi ohjattaisi toimintaa, joka haittaisi alueen linnustoa suuresti.
Toisaalta joillekin alueille saattaa perinteinen suojelu sopiakin ja toisilla toiminta jatkua nykyisellään.
– Jos vaikka puhutaan maatalousvaltaisesta alueesta, niin totta kai silloin on parasta, että toiminta jatkuu entisellään, kun sen takia ne linnut siellä ovat.
