Suomeen töihin muuttavalla perheellisellä voi olla vaikeaa täyttää niin kutsuttu toimeentuloedellytys. Tulorajat ovat nousemassa marraskuun alusta.
Ulkomaalaisten pienituloisten työntekijöiden mahdollisuudet tuoda perhettään Suomeen ovat heikentymässä. Marraskuun alussa oleskelulupien toimeentulorajat nousevat nykyistä korkeammalle tasolle.
Tämä on huono uutinen esimerkiksi sote-alalle työskentelemään saapuneille filippiiniläisille, joista Yle kertoi maanantaina. Monet filippiiniläiset toivoivat saavansa maahan myös perheensä.
Esimerkiksi lähihoitajana Pohjois-Savon hyvinvointialueella työt aloittava filippiiniläinen Race Ann Mayo toivoi Ylen haastattelussa saavansa Suomeen Filippiineille jääneet 17- ja 11-vuotiaat lapsensa.
Perheenyhdistäminen on Suomessa kuitenkin hankalaa sote-alan työntekijöille. Ylen haastattelemat filippiiniläiset toimivat heidät rekrytoineen henkilöstöyhtiö Baronan mukaan lähihoitajan nimikkeellä. Heidän kuukausipalkkansa on Baronan mukaan hieman yli 2 300 euroa. Nettotulojen voidaan arvioida asettuvan verojen jälkeen noin 1 860 euroon.
Oleskeluluvan saaminen lapsille perhesiteen perusteella vaatii riittäviä tuloja, jotta niin kutsuttu toimeentuloedellytys täyttyisi. Se lasketaan perheen koon mukaan.
Esimerkiksi yhden aikuisen ja kahden lapsen perheessä käteen on palkasta jäätävä nettotuloina 2 300 euroa marraskuun alusta lähtien. Nykyisin toimeentuloraja vastaavan kokoiselle perheelle on 1 900 euroa.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin Ylelle esittämän arvion mukaan keskimääräinen hyvinvointialueella työskentelevän lähihoitajan nettopalkka asettuu vuorolisien ja ylitöiden kanssa hieman yli 2 043 euroon. Tämä palkka ei riittäisi täyttämään kahden lapsen yksinhuoltajalta vaadittavaa toimeentulorajaa.
Kahden aikuisen ja kahden lapsen perheessä vaadittavan nettotulon määrän kotitaloutta kohden olisi oltava 2 910 euroa kuukaudessa. Mikäli kuukausittaiset tulot vaihtelevat esimerkiksi vuorolisistä johtuen, arvioi Maahanmuuttovirasto keskimääräiset nettotulot.
Maahanmuuttovirasto: Lapsen etu ensin
Maahanmuuttovirastossa perhesiteisiin liittyvistä asioista vastaava prosessinomistaja Riikka Parviainen kertoo, että toimeentulorajojen nostaminen katsottiin tarpeelliseksi, sillä viimeksi vuonna 2013 päivitetyt toimeentulorajat eivät enää vastanneet nykyisiä elinkustannuksia.
– Turvatun toimeentulon vaatimuksen taustalla on se, että haluamme varmistaa, että asiakas ei jää toimeentulotuen varaan, Parviainen sanoo.
Toimeentulorajojen pohjana on käytetty Kelan tilastoja toimeentulotukea saavien keskimääräisistä menoista ja tuloista.
Parviaisen mukaan toimeentulorajoissa on kyse suuntaa-antavista arvioista ja oleskelulupahakemukset arvioidaan yksilöllisesti. Toimeentulovaatimuksesta voidaan poiketa erityisistä syistä esimerkiksi lapsen tilannetta arvioitaessa.
– Ensisijainen merkitys annetaan aina lapsen edulle. Esimerkiksi jos lapsi on vaarassa jäädä ilman huolenpitoa tai siellä on joitain terveydentilaan liittyviä syitä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisen lapsiperheen kohdalla lapsen etu johtaa siihen, että toimeentulovaatimuksesta poiketaan.
Hallituksen tavoitteena on lisätä työperäistä maahanmuuttoa erityisesti neljästä kohdemaasta, joihin myös Filippiinit kuuluu. Kolme muuta maata ovat Intia, Brasilia ja Vietnam.
Filippiineiltä hoitajia rekrytoivan Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela sanoo, että perheenyhdistämisen helpottamiseen pitäisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, mikäli työperäistä maahanmuuttoa halutaan Suomessa edistää.
– Tähän tullaan törmäämään vääjäämättä, kun kansainvälisen rekrytoinnin määrät tulevat kasvamaan erityisasiantuntijoiden lisäksi myös työntekijätasolla. Siellä on paljon perheellisiä henkilöitä ja meidän pitäisi pyrkiä kaikin käytettävissä olevin keinoin edistämään perheen saamista Suomeen, Koskela sanoo.
Koskelan mukaan perheenyhdistämisen korkeat tulorajat vaikeuttavat sote-sektorin työntekijöiden lisäksi myös laajemmin palvelualan sekä teollisuuden työntekijöiden maahanmuuttoa.
Katso myös:
