Suurilta ikäluokilta jää aiempia sukupolvia enemmän perittävää. Perinnöt myös keskittyvät yhä harvemmille ikäluokkien pienentyessä. Perintöosuuksien kasvaessa myös perintöverot kasvavat.
Monen onkin pakko ottaa lainaa perintöverojen maksamiseksi. Näin joutuu tekemään lähes joka kymmenes suomalainen perinnönsaaja.
Tämä käy ilmi LähiTapiolan alkuvuodesta tutkimusyhtiö Verianilla teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten suomalaiset kattavat perintöveroista koituvat kustannukset. Noin tuhannesta vastaajasta puolet oli saanut tai saamassa perintöveroa.
Perintö aiheuttaa maksuvaikeuksia useille
LähiTapiolan Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi sanoo yllättyneensä siitä, kuinka moni joutuu maksamaan perintöveronsa lainarahalla.
– Tämähän ei ole ongelma, jos perintö on helposti realisoitavissa. Usein näin ei kuitenkaan ole, jos perintö esimerkiksi koostuu pääosin asunnosta, joka ei mene kaupaksi tai johon leski jää asumaan.
Lammin mukaan erityisen vaikeita ovat tilanteet, joissa leski jää asumaan kuolinpesän asuntoon hallintaoikeudella. Jos esimerkiksi toinen vanhemmista kuolee ja ainoa perittävä omaisuus on vanhempien yhteinen asunto, aikuinen lapsi saa maksettavakseen perintöverot, mutta ei varoja niiden maksuun.
– Asuntoa ei voi myydä ilman lesken lupaa, ja tilanne voi jatkua tällaisena vuosia tai vuosikymmeniä. Tällöin perillinen voi pahimmillaan joutua myymään omaa omaisuuttaan tai ottamaan velkaa.
Nordean varainhoidon lakimiesten johtaja Sampo Lapila pitää mahdollisena, että joka kymmenes turvautuu pankkilainaan perintöveroverojen maksamiseksi. Hänen kokemuksensa mukaan se on kuitenkin suhteellisen harvinainen keino.
– Se on kuitenkin käyttökelpoinen keino, jos vaikka perinnöksi saadun omaisuuden myynnissä menisi kauan tai oma omaisuus on sellaista, että sen käyttämistä perintöverojen maksuun on vaikea toteuttaa, hän kuvaa.
Näin voi Lapilan mukaan käydä esimerkiksi silloin, jos perinnöksi saatu omaisuus on esimerkiksi asunto tai metsää, jota ei heti saada myytyä, tai jos omaisuuteen kohdistuu toisen ihmisen hallintaoikeus eikä sitä sen vuoksi saada realisoitua.
Näin suomalaiset maksavat perintöveronsa
Perintöveroa joutuu maksamaan, jos perinnönsaajan perintöosuus on 20 000 euroa tai sitä suurempi. Yli puolet suomalaisista ei siis maksa perintöveroa, koska heidän perintöosuutensa jää alle tuon summan.
LähiTapiolan kyselyssäkin noin puolet vastaajista kertoi saaneensa tai olevansa saamassa perintöä, josta joutuu maksamaan perintöveron. Heistä 35 prosenttia käyttää perintöverojen kattamiseen kuolinpesän säästöjä ja 34 prosenttia omia säästöjään.
Joka viides vastaaja aikoo myydä kuolinpesän omaisuutta saadakseen perintöverot maksettua.
Joka kymmenes vastaaja kertoi ottaneensa tai aikovansa ottaa lainaa perintöverojen maksamiseksi.
Noin neljä prosenttia vastaajista sanoi myyneensä tai aikovansa myydä omaa omaisuuttaan kattaakseen perintöverot.
Jos perit yksin, varaudu perintöveroihin
Kyselyssä 12 prosenttia kertoi, ettei ole varautunut perintöverosta koituviin kustannuksiin.
– Varautua kannattaa, kehottaa Lammi.
– Varautuminen on tärkeää etenkin, jos omaisuuden perii yksin.
LähiTapiola Henkiyhtiön tekemästä esimerkkilaskelmasta käy ilmi, että tällaisissa tapauksissa perintövero voi helposti paisua kymmeniin tuhansiin euroihin.
Esimerkkilaskelman mukaan yli 400 000 euron omaisuudesta yhden rintaperillisen eli lapsen perintöverojen määrä on noin 65 700 euroa.
Mikäli perijänä on aviopuoliso, jää hänelle perintöverotuksessa tehtävän puolisovähennyksen jälkeen hieman vähemmän maksettavaa, noin 51 300 euroa.
Esimerkkilaskelmassa perittävän omaisuus koostuu pääasiassa kiinteästä omaisuudesta eli asunnosta, kesämökistä, metsästä ja autosta. Niiden sijainnista tai kunnosta riippuen perijän voi olla hankalaa muuttaa omaisuutta rahaksi ainakaan nopealla tahdilla. Tilivaroja on vain noin kaksi prosenttia omaisuudesta.
Veera Lammi muistuttaa, että on myös omaisuutta, jota ei haluta myydä. Esimerkiksi kesämökistä tai metsätontista voi tunnesyistä olla vaikea luopua perintöverojen kattamiseksi.
– Silloin täytyy tietysti keksiä muita ratkaisuja.
Nyt erääntyvät perintöverot ulosottoon vasta 10 vuoden päästä
Vuodenvaihteessa voimaan tullut perintöverouudistus muutti perintöveron ulosottoon liittyviä käytäntöjä.
Ennen uudistusta vero meni ulosottoon kahden vuoden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä. Nyt aikaa on kymmenen vuotta.
– Vuonna 2024 erääntyneitä perintöveroja ei siis lähetetä ulosottoon ennen kuin erääntymisestä on kulunut 10 vuotta, riskivastaava Tuomas Hurskainen Verohallinnosta sanoo.
Maksamattomille erille kertyy kuitenkin koko ajan viivästyskorkoa. Se on tänä vuonna 7,5 prosenttia.
Vuonna 2023 perintöveroja päätyi ulosottoon lähes kahdeksan miljoonaa euroa.
Perintöveroja maksoi viime vuonna reilut 103 000 suomalaista.
Hurskainen huomauttaa, että eräpäivänä perintöveronsa maksaa noin 85 prosenttia suomalaisista.
Velkaantuneita neuvovan Takuusäätiön sosiaalisten rahoituspalveluiden johtaja Minna Backman kertoo, että heille tulee tasaisesti yhteydenottoja myös asuntomarkkinoista. Backmanin mukaan ihmisillä on esimerkiksi tilanteita, joissa he saattaisivat selvitä veloistaan myymällä asunnon. Koska asuntomarkkina on nyt hiljainen, asunto ei kuitenkaan mene kaupaksi.
– Tällaisia tilanteita tulee myös perinnönjakotilanteissa, Backman sanoo.
– Ihmiset perivät omaisuutta ja joutuvat tietysti maksamaan perintöverot. Yleisin perintö on asunto ja jos sitä ei saada myytyä, voi olla, että oman asunnon kulujen lisäksi perijällä on myös perityn asunnon kulut maksettavana.
Lue myös:
Näin perintöjen ennakoidaan muuttuvan – elinaikana tehtyjen lahjoitusten suosio kasvanut
