Nuorten lukutaito on heikentynyt jo vuosikausia. Tutkijan mukaan hyvän lukutaidon oppimiseen ei ole oikotietä.
Erityisesti maahanmuuttajataustaisten, mutta myös lähes joka viidennen kantasuomalaisen nuoren lukutaito on heikkoa. Tämä ilmenee viimeisimmästä Pisa-selvityksestä, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden lukutaitoa.
Huonon ja hyvän lukutaidon ero näkyy etenkin siinä, miten pystyy sisäistämään lukemaansa.
Muun muassa lukemista Turun yliopistossa opettava Leea Lakan mukaan jokainen suomalainen osaa lukea kirjainjonoa. Pisa-tutkimuksissa peruslukeminen ei kuitenkaan riitä hyvään lukutaitoon.
– Ongelma ei ole siinä, ettei huono lukija pääsisi tekstiä loppuun, vaan hänellä tulkinta tekstistä on pielessä. Hyvällä lukutaidolla voidaan esimerkiksi arvioida tekstiä, yliopistonlehtori Lakka tiivistää Ylen aamun haastattelussa.
Lisälukeminen koulussa voisi auttaa monia nuoria
Lukemiseen käytettävä aika on vähentynyt. Lakka ja muut alan asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että jo yli vuosikymmenen laskussa ollut lukutaito vaikuttaa merkittävästi nuorten kykyyn selvitä yhteiskunnassa.
Lukutaidon kehittymiseen ei Lakan mukaan ole oikotietä. Siksi hänen tärkein reseptinsä koululuokkiin on se, että oppilaat pitää saada työskentelemään eli tekemään esimerkiksi tehtäviä lukemalla.
– Työskentely tarkoittaa aina oppitunneilla lukemista ja kirjoittamista. Opettajan pitäisi taitavista väistelyistä huolimatta kaikin mahdollisin keinoin saada oppilaita lukemaan.
Lakan mukaan koulun lisälukemisella voitaisiin paikata vapaa-ajan lukemisen vähyyttä. Siihen ainakin voidaan yrittää vaikuttaa ja auttaa nuoria lopulta selviämään elämässä.
