Perussuomalaisten äänestäjät liukenivat tiehensä vaalien välillä – tutkijat kertovat, mihin ja miksi

Kuntavaalien ratkaisijat löytyvät aiemmin perussuomalaisia äänestäneistä.

Heistä merkittävä osa hylkäsi puolueen. Hyvin moni jätti myös äänestämättä. Näin kertoo alustava tutkimustulos Åbo Akademista.

Puolueen hylkäämistä tapahtui kautta Suomen, mutta yksi alue erottuu.

Erityisen selkeästi perussuomalaisten kannatus putosi niin sanotulla ruostevyöhykkeellä, joka kulkee Porista kohti Kouvolaa ja Kotkaa.

– Porissa ja Kouvolassa sosiaalidemokraatit tekivät vahvan comebackin, sanoo tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereen yliopistosta.

Porissa SDP:n kannatus on ollut yhtä korkealla viimeksi 2004 ja Kouvolassa vuoden 1976 vaaleissa, Westinen laskee.

Perussuomalaisten kannatus putosi noin kymmenen prosenttiyksikköä monessa keskisuuressa kaupungissa, jossa puolueen kannatus on aiemmin ollut vahva: Porissa, Lahdessa, Kouvolassa ja Kotkassa. Haminassa pudotus on lähes 18 prosenttiyksikköä.

Kannattajien lähdön takaa voi myös löytää syitä, jotka liittyvät perussuomalaisten hallituksessa tekemään politiikkaan ja puolueen kannattajien taustaan.

Perussuomalaiset jäivät joukolla kotiin ja vaihtoivat puoluetta

Alle 40 prosenttia niistä, jotka äänestivät perussuomalaisia viime eduskuntavaaleissa, kertoi äänestäneensä heitä myös kuntavaaleissa. Eli suuri enemmistö heistä teki jotain muuta, sanoo Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.

Alustavaa dataa äänestäjien todellisista liikkeistä on saatu Åbo Akademin netissä kerättävästä Kansalaismielipide-tutkimuksesta, jossa verrattiin äänestäjien ratkaisuja viime eduskuntavaaleissa ja tämänvuotisissa kuntavaaleissa. Tutkimuksen on tilannut ja siitä kertoi ensin MTV.

Kansalaismielipide on paneelimuotoinen. Siinä tutkitaan samoja, satunnaisesti valittuja vastaajia pidemmän ajan kuluessa. Nyt verrattiin äänestämistä eduskuntavaaleissa 2023, kuntavaaleissa 2025 ennakkoäänestyksen aikaan ja vielä vaalipäivänä.

Paneelissa verrattiin eduskuntavaalien ja kuntavaalien äänestämistä. Eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 71,9, kuntavaalien vain 54,2.

Tutkittujen eduskuntavaaliäänistä noin kymmenen prosenttia siirtyi sekä sosiaalidemokraateille että kokoomukselle ja jonkin verran keskustalle, Grönlund arvioi.

– Ja sitten suuri osa on jäänyt kotiin.

Kun Grönlund vertaa, kuinka moni todellisuudessa äänesti jälleen perussuomalaisia, selviää, että niin teki vain 30 prosenttia.

Toisin sanoen aivan kaikki, jotka todellisuudessa jättivät äänestämättä tai vaihtoivat puoluetta, eivät kertoneet nettipaneelissa tekevänsä niin. Kyselytutkimuksilla on vaikea tavoittaa äänestämättä jättäneitä, Grönlund muistuttaa.

Perussuomalaisten äänestäjien käyttäytyminen vaikutti niin, ettei puolue ole enää suurin yhdessäkään kunnassa. Näistä kuudesta kunnasta kolmessa ykkösenä on nyt SDP, kahdessa keskusta ja yhdessä kokoomus.

Muut puolueet pitivät kannattajansa , mutta SDP:n ”Sanna Marin -efekti” on ohi

Ratkaisijat löytyvät tietenkin myös muista puolueista, jotka pitivät kiinni kannattajistaan tai saivat heitä lisää.

Erittäin hyvin äänestäjistään pitivät eduskuntavaaleihin verrattuna tutkimuksen mukaan kiinni kokoomus, keskusta, vasemmistoliitto ja demarit. Tosin sosiaalidemokraateista on myös jonkin verran lähdetty.

– On nähtävissä, että Sanna Marin -efekti, joka nosti hetkellisesti sosiaalidemokraattipuolueen suosioon nimenomaan nuorten naisäänestäjien keskuudessa, on nyt vähän ohi, Grönlund sanoo.

Demareista alle 39-vuotiaita naisia siirtyi vasemmistoliittoon ja vihreisiin, Grönlund sanoo.

Vaalit myös muuttivat puolueiden profiileja.

SDP:hen jäivät ”vanhat naiset”. SDP on yli 60-vuotiaiden naisäänestäjien selvästi suosituin puolue, Kokoomus taas on vanhojen miesten puolue, Grönlund sanoo.

Nuorista naisista puolet äänestää nyt vihreitä tai vasemmistoliittoa, nuorehkot miehet taas ovat kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjiä.

Kuntavaaleista on tullut luonteeltaan eduskuntavaalien välivaalit. Yleensä niissä hallitus kärsii ja oppositio hyötyy.

Tällä kertaa hallitukselle tuli takkiin 6,6 prosenttia, mikä on vuosien 2017 ja 2021 vaalien tasolla, tutkijatohtori Jussi Westinen kertoo.

Erikoista on se, että Petteri Orpon johtama päähallituspuolue kokoomus kasvatti kannatustaan viime kuntavaaleista. Näin on tapahtunut viimeksi 1980-luvulla, Mauno Koiviston hallituksessa.

Leikkauspolitiikka ei kosketa kokoomuksen kenttää samoin kuin perussuomalaisia

Hallituksen leikkauspolitiikasta maksoi kannatuksellaan lähes pelkästään perussuomalaiset.

Tätä selittävät kokoomuslaisten ja perussuomalaisten erilaiset taustat, Westinen arvioi.

Kokoomuksessa painottuvat akateemiset ja hyvätuloiset. Perussuomalaisten äänestäjien tulo- ja koulutustaso on keskimäärin matalampi kuin kokoomuslaisten.

– Kokoomuksen äänestäjät ovat paljon hyväosaisempia, ja he käyttävät tutkimusti esimerkiksi julkisia terveyspalveluita vähemmän kuin muut. Heitä ei leikkauspolitiikka kosketa samalla tavalla, Westinen sanoo.

Perussuomalaisten ehdokkaiden vaalikonevastauksista selvisi, etteivät he ole yhtä valmiita hyväksymään leikkauksia hyvinvointialueille kuin puolue-eliitti.

Lisäks perussuomalaisten oli vielä muita vaikeampi löytää ehdokkaita listoilleen. Kun ei ole ehdokkaita, ei ole valinnanvaraa, ja äänimäärä putoaa myös siksi, Westinen sanoo.