RKP:n Anders Adlercreutz uskoo, että ennustettu väestönkasvu vaatisi päätöksiä maahanmuuton lisäämiseksi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ihmettelee Tilastokeskuksen uutta väestöennustetta.
– Mitä olen ennustetta katsonut, en pidä sitä kovin uskottavana, Mäkelä sanoo Ylelle.
Hän viittaa Tilastokeskuksen ennakoimaan maahanmuuton kasvuun. Tulevaa on hänen mielestään ennakoitu poikkeuksellisten huippuvuosien perusteella.
– Tämähän perustui muun muassa ukrainalaisten maahantuloon, joka on kuitenkin toivon mukaan varsin ainutkertainen tapahtuma.
Suomen väkiluku nousee ennusteen mukaan 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä. Suomen muuttovoitto olisi ennusteessa vuositasolla 40 000 ja 52 000 välillä. Tilastokeskus myöntää, että nettomaahanmuutto-oletukseen liittyy poikkeuksellista epävarmuutta.
Nettomaahanmuutto tarkoittaa Suomeen muuttaneiden määrää vähennettynä pois muuttaneilla.
Mäkelän mukaan huomio kiinnittyy nyt liikaa maahanmuuttoon, jota pidetään hänen mukaansa itseisarvona. Hänen mukaansa pitäisi puhua enemmän syntyvyydestä.
– Monet länsimaat kamppailevat vastaavien ongelmien kanssa.
Hän suhtautuu epäilevästi syntyvyyden taloudellisiin kannustimiin julkisen talouden heikon tilan takia. Sen sijaan yhteiskunnan asenteen lapsiperheitä kohtaan pitäisi olla myönteinen, Mäkelä toteaa.
Suomi on maahanmuutosta riippuvainen, Adlercreutz sanoo
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) arvioi, ettei ennustettu väestönkasvu toteudu, jos lisätoimia maahanmuuton lisäämiseksi ei tehdä. Hän on samaa mieltä, että viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia maahanmuuton osalta.
– Suuri nettomaahanmuutto on osittain seurausta Ukrainan sodasta, Adlercreutz muistuttaa.
Adlercreutz sanoo, että Suomi on maahanmuutosta riippuvainen maa, jos syntyvyys pysyy nykytasolla. RKP on esittänyt muun muassa kahden viikon lupausta, jonka aikana maahantulija saisi työluvan, pankkitilin auki ja arjen asiat kuntoon.
Adlercreutz puolustaa hallituksen toimia työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Hän on silti huolissaan, että keskustelu maahanmuutosta ei perustu tosiasioihin. Maahanmuuton vaikutusta julkiseen talouteen ei haluta hyväksyä.
– Ei nähdä sitä vaihtoehtoa, mitä se tarkoittaisi, jos nettomaahanmuutto ei ole riittävällä tasolla, Adlercreutz toteaa.
Hallitus saa pyyhkeitä oppositioedustajalta
Kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoo, ettei maahanmuuton määrää tarvitsisi juuri nostaa. Jo viime vuosien maahanmuutolla voitaisiin kasvattaa tärkeää työikäisen väestön määrää.
– Se on tärkeää ja meidän tavoitteena. Samaan aikaan pitäisi huolehtia siitä, että suomalaiset saisivat sen haluamansa lapsiluvun, Mäkynen sanoo.
Mäkynen ei kuitenkaan usko, että syntyvyyttä voisi lisätä yksittäisillä rahasummilla. Nuorten työmarkkina-aseman parantaminen, mielenterveysongelmiin puuttuminen ja toimivat asuntomarkkinat kannustavat perheestä haaveilevia.
Mäkynen syyttää hallitusta siitä, että se leikkaa esimerkiksi kielikoulutuksesta, joka parantaisi maahanmuuttajien sopeutumista Suomeen. Julkiseen talouteen kohdistuvat leikkaukset pitkittävät prosesseja muun muassa työluvan hankinnassa.
– Hallituksen ja varsinkin yhden puolueen julkilausuttu tavoite on vähentää maahanmuuttoa, Mäkynen arvostelee.
