Perustuslakivaliokunta toteaa antamassaan lausunnossa, että kiinteistökauppojen täyskieltoa koskeva laki voidaan käsitellä normaalissa lain säätämisjärjestyksessä.
Venäläisten kiinteistökauppojen täyskielto ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa.
Tähän johtopäätökseen päätyi perustuslakivaliokunta lakiesityksestä antamassaan lausunnossa. Lopullisen mietinnön laista tekee puolustusvaliokunta.
Perustuslain mukaan ketään ei saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan esimerkiksi alkuperän perusteella.
Valiokunnan mukaan nyt käsillä olevassa laissa ehdotetulle erilaiselle kohtelulle on hyväksyttävät perusteet. Valiokunta katsoo, että lakiehdotus puuttuu omaisuuden suojaan, mutta pitää puuttumista lievänä.
Lailla pyritään lopettamaan venäläisten kiinteistökaupat, mutta siinä ei puhuta suoraan Venäjästä.
Lakiesityksen mukaan kiinteistön ostolupaa ei myönnettäisi henkilölle, jonka kansalaisuusvaltio on loukannut toisen valtion koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.
Valtion tulisi myös voida aiheuttaa uhkaa Suomen turvallisuudelle ja että ”voidaan pitää mahdollisena, että kansalaisuusvaltio voi käyttää kansalaisiaan epäasiallisesti Suomen kansallista turvallisuutta vaarantavalla tavalla”.
Jälkimmäistä muotoilua valiokunta pitää varsin avoimena ja toivoo, että puolustusvaliokunta täsmentäisi sääntelyä näiltä osin.
Laissa esitetään, että lupaa kiinteistökauppaan ei myöskään myönnettäisi yhteisölle, jonka kotipaikka tai omistus on kyseisen valtion alueella.
Jatkossakin pysyvän oleskeluluvalla maassa olevat ja Suomen kansalaisuuden omaavat saisivat edelleen omistaa tai hankkia asunnon.
Valiokunta toteaa lausunnossaan ottaneensa huomioon turvallisuusympäristön muuttumisen Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
–Tavoitetta kansallisen turvallisuuden turvaamisesta voidaan tämä turvallisuusympäristössä tapahtunut muutos huomioiden pitää valtiosääntöisesti hyväksyttävänä ja hyvin painavana, lausunnossa todetaan.
Venäläisten kiinteistökauppojen määrä on laskenut viime vuosina roimasti.
Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan vielä vuonna 2022, kun Venäjän aloitti täysmittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa, Venäjän kansalaisten kiinteistökauppoja tehtiin vajaa kolmesataa.
Viime vuonna kauppoja tehtiin enää alle 80.
