Yhdeksän vuoden ajan Petri, 41, pystyi saamaan erektion vain erektiolääkkeen avulla.
Noin vuosi sitten selvisi, että syy ongelmiin oli mielialalääkkeessä. Kun lääke vaihdettiin toiseen, luonnollinen erektio palasi.
Petri kertoo, että psykiatri ei lääkettä määrätessään maininnut sen mahdollisista haittavaikutuksista.
Lääkkeen vaikutuksesta erektiohäiriöön ei Petrin mukaan kerrottu myöskään apteekissa, terapiavastaanotolla, eikä edes terveyskeskuslääkärin vastaanotolla, jossa hän kävi puhumassa asiasta.
– Terveyskeskuksessa avuksi tarjottiin erektiolääkettä. Sitäkin vasta silloin, kun itse pyysin.
Seksuaaliongelmien kartoittaminen potilastilanteissa ei ole terveydenhuollon ammattilaisille rutiinia. Näin todetaan Turun yliopiston keväällä julkaisemassa väitöstutkimuksessa.
Samankaltaisia tuloksia on saatu jo vuonna 2012 Tampereella julkaistussa väitöksessä, joka käsitteli syöpään sairastumisen ja hoitojen vaikutuksia potilaiden seksuaalisuuteen.
Myös Ylen haastattelemat kaksi kokenutta lääkäriä ovat sitä mieltä, että seksuaalisuuden huomioimisessa potilaan hoidossa ja sen puheeksi ottamisessa olisi paljon parannettavaa.
Petri ja muut omasta terveydentilastaan kertovat henkilöt esiintyvät jutussa muutetuilla nimillä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Heidän henkilöllisyytensä ovat Ylen tiedossa.
Häveliäisyys estää asiasta puhumista
Seksuaalisuus ja seksi pitäisi ottaa lääkärin vastaanotolla puheeksi samalla tavalla kuin mitkä tahansa muutkin terveyteen vaikuttavat asiat, kuten ruokavalio tai liikunta. Näin sanoo työterveyslääkäri Essi Rissanen.
– Seksistä ja seksuaalisuudesta puhutaan potilaita hoidettaessa ihan liian harvoin.
Rissanen arvelee sen johtuvan lääkärien arkuudesta ottaa puheeksi seksuaalisuus ja seksi, ja joskus jopa lääkärin omasta vaikeasta suhteesta seksuaalisuuteen.
Toisinaan syy voi olla se, että seksuaalisuuden ei ymmärretä olevan terveyteen oleellisesti vaikuttava tekijä. Sitä se Rissasen mielestä kuitenkin on.
Seksuaalinen hyvinvointi vaikuttaa ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan, jopa työkykyyn.
– Uskon sillä olevan merkittävä työkykyä tukeva voima, jota ei työterveyshuollossa ymmärretä vielä hyödyntää riittävästi.
Samoilla linjoilla Rissasen kanssa on 30 vuotta lääkärinä ja urologina työskennellyt Riitta Rönkä.
Hänen mukaansa on ”aika tavallista”, että lääkitystä määrätessä lääkäri ei kerro sivuvaikutuksista, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti seksuaalisiin toimintoihin tai haluihin.
Rönkä on törmännyt työssään potilaaseen, jolle ei ollut kerrottu, että virtsaamislääkkeen syömisen myötä siemensyöksy jää pois.
Hän arvelee, että haittavaikutuksista kertomatta jättäminen saattaa johtua tietämättömyydestä, välillä jopa potilaan väheksymisestä.
– Jotkut lääkärit saattavat aliarvioida potilaita ja ajatella, etteivät he ymmärrä, vaikka asian selittäisikin.
Kaisa: ”Olen kokenut itseni ohitetuksi”
Myös monet terveydelliset vaivat voivat vaikuttaa ihmisen seksuaalisuuteen tai kykyyn harrastaa seksiä.
Kaisalle, 26, leikattiin haavaisen paksusuolen tulehduksen seurauksena ohutsuoliavanne, kun hän oli 21-vuotias.
Kaisa kertoo, että sairauden aiheuttamat fyysiset kivut vaikuttivat seksihaluihin ja avanne kehonkuvaan.
Etenkin ennen leikkausta hän pohti paljon, miten avanne tulee vaikuttamaan hänen ulkonäköönsä ja seksuaalisuuteensa.
Leikkauksen jälkeen Kaisa olisi toivonut jonkinlaista keskustelua aiheesta.
– Hoitohenkilökunta ei missään vaiheessa itse ottanut puheeksi seksiin tai seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Avanneleikkauksen jälkeen kysyin itse, milloin pystyn harrastamaan seksiä ja vaikuttaako avanne siihen jotenkin.
Kaisa kertoo yrittäneensä puhua leikkauksen jälkeen myös siitä, voiko avanne vaikuttaa raskautumiseen tai synnytykseen.
Vastauksia on ollut vaikea saada.
– Kun olen tuonut esiin seksuaalisuuteen liittyviä asioita, olen kokenut itseni ohitetuksi. Toivoisin, että lääkärit ymmärtäisivät, että sairauteni lisäksi olen myös ihminen, jolla on seksuaalinen elämä ja lapsihaaveita.
Maija: ”En käy missään, missä joku saattaisi päästä lähelle”
Seksiin liittyvät ongelmat eivät vaikuta vain yksin potilaaseen.
– Seksuaalisuuden puheeksi ottamisella ja huomioimalla potilaan hoidossa voi olla laajat vaikutukset parisuhteeseen ja koko perheen hyvinvointiin, Essi Rissanen toteaa.
Siitä omakohtaista kokemusta on Maijalla, 64, jonka vuosia kestäneet selkävaivat ja siitä seuranneet krooniset kivut veivät ensin halut ja lopulta kyvyn harrastaa seksiä.
– Olin siihen aikaan avoliitossa ja puolisoni oli näreissään, kun rakastelu ei enää kiinnostanut yhtään. Silloin, kun jaksoin rakastella, toivoin koko ajan sen olevan ohi.
Kolmisen vuotta sitten tilanne eteni siihen, että Maija päätti erota puolisostaan. Hän tunsi vaatimuksen seksiin uuvuttavana ja koki miehensä kärsivän seksittömästä suhteesta.
Moni seksuaalisiin toimintoihin vaikuttava terveydellinen vaiva on helposti hoidettavissa.
Riitta Rönkä, urologi
Ennen sairastumistaan Maija kertoo olleensa hyvin seksuaalinen ihminen ja nauttineensa seksistä. Nyt hän on elänyt kolme vuotta ilman parisuhdetta ja seksiä.
Enää Maija ei käy paikoissa, joissa saattaisi tavata miehiä.
– En halua edes toisen ihmisen läheisyyttä, ettei tulisi tunnetta, että pitäisi koittaa jaksaa rakastella. Olen ratkaissut asian niin, etten käy missään, missä joku saattaisi päästä lähelle.
Maijankaan kohdalla kukaan lääkäri tai hoitaja ei ole ottanut puheeksi seksuaalisuuteen liittyviä asioita hoidon yhteydessä.
Ei myöskään Maija itse.
– Luulen, ettei siitä olisi ollut hyötyä. Kipu oli niin voimakasta, että seksiin ei olisi ollut voimia. Eikä mikään puhe olisi muuttanut tilannetta.
Moni vaiva olisi helposti hoidettavissa
Riitta Rönkä ja Essi Rissanen toivovat, että niin potilaat kuin terveydenhuollon ammattilaiset puhuisivat seksistä ja seksuaalisuudesta avoimesti.
– Moni seksuaalisiin toimintoihin vaikuttava terveydellinen vaiva on helposti hoidettavissa. Apua kannattaa aina hakea, Rönkä sanoo.
Suurin vastuu on Rissasen mielestä terveydenhuollon ammattilaisilla.
– Lääkäreinä me työskentelemme päivittäin intiimien asioiden kanssa. Potilaan on varmasti vaikeampaa ottaa puheeksi seksuaalisuuteen liittyvät asiat ja siksi olisi tärkeää, että aloite tulisi meiltä.
Juuri puheeksi ottoa ja ylipäätään kiinnostusta Petri olisi toivonut lääkäreiltä. Asian sivuuttaminen jätti tunteen, että hänen vaivansa on yhdentekevä.
Todellisuudessa erektiohäiriöllä oli valtavat vaikutukset Petrin sosiaaliseen elämään.
Se loi suuren kynnyksen tutustua tai lähestyä ihmisiä romanttisessa mielessä.
– Jälkikäteen tuntuu kauhealta, että yhdeksän vuoden ajan jouduin laittamaan sivuun parisuhteen muodostamisen. Ja pelkästään lääkityksen sivuvaikutuksen vuoksi, jota ei koskaan noteerattu tai pidetty oleellisena.
