Petteri Orpo EU-huippukokouksen jälkeen: Ukraina ei romahda, vaikka suuri tukipaketti jäi jumiin

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) arvelee, että Suomen kannattaa ottaa komission tarjoamaa lainaa puolustusinvestointeihin , koska korko on alhainen.

BRYSSEL EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas esitti EU-huippukokouksen alla 20–40 miljardin euron arvoista tukea Ukrainalle. Esitys ei kokouksessa kuitenkaan saanut tarpeeksi kannatusta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi kokouksen jälkeen, että pienempi tuki eteni.

– Kallaksen aloitteesta toteutuu nyt viiden miljardin kokoinen osuus eli kaksi miljoonaa ammusta Ukrainalle.

Hänen mukaansa Kallaksen isoa pakettia yritetään vielä edistää. Siinä olisi mukana niin sanottu halukkaiden maiden koalitio eli muitakin kuin EU-maita.

Etenkin suuria maita Ranskaa, Espanjaa ja Italiaa epäilytti maksujen määräytyminen kansantalouden koon perusteella, koska osuudet nousevat suuriksi.

– Tämä tuli ehkä vähän liian nopeasti pöytään ja vaatii jatkovalmistelua. Tahtotila on laajasti se, että ratkaisuja pitää löytää, Orpo arveli.

Tähän mennessä Suomi ja muut Pohjoismaat, Baltian maat ja Puola ovat talouksien kokoon nähden tukeneet Ukrainaa enemmän.

Jos paketin koko jää 20 miljardin euron tienoille, Suomi on Orpon mukaan tänä vuonna jo luovuttanut tarpeeksi aseistusta Ukrainaan tai ainakin varautunut siihen. Suurempi tuki vaatisi uusia päätöksiä.

– Suomelle Ukrainan sotilaallinen tukeminen nopeasti on niin voimakas prioriteetti, että etsimme siihen ratkaisuja.

Orpo haluaa Ukrainan EU:hun 2030

Tukipäätöksen jämähtäminen ei Orpon mukaan kaada Ukrainaa, sillä tilanne rintamalla on parempi kuin vähän aikaan sitten luultiin.

– Mitään romahdusta ei ole tapahtumassa rintamatilanteessa. Ukraina pystyy puolustautumaan.

Hän muistutti, että Ukrainalle aiemmin luvatun 25 miljardin euron tuen maksua aikaistetaan.

Kokouksen päätöksiin kirjattiin jälleen, että EU tukee Ukrainaa sotilaallisesti ja taloudellisesti niin, että sillä olisi mahdollisimman vankka asema rauhanneuvotteluissa. Paperin allekirjoittivat 26 jäsenmaata ilman Unkaria, joka säännönmukaisesti vastustaa Ukrainan tukemista.

Videoyhteydellä kokoukseen osallistunut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi nosti esiin Ukrainan EU-jäsenyyden. Orpon mukaan tavoitteena pitää olla vuosi 2030.

– Tällä hetkellä Ukraina on toteuttanut kaiken sen, mitä heiltä on pyydetty aikataulussa keskellä sotaa, ja se on todella arvostettavaa, se kertoo heidän sitoutumisestaan, ja siksi siinä pitäisi päästä eteenpäin.

EU-komissio julkaisi keskiviikkona lähivuosien puolustuslinjaukset eli niin sanotun Valkoisen kirjan. Orpo on tyytyväinen siihen, että linjauksissa syy Euroopan puolustuksen vahvistamiseen on selvästi Venäjän uhka. Toinen syy on Yhdysvaltain pienentyvä rooli Euroopan puolustuksessa.

– Erikseen on mainittu Venäjän uhan jälkeen itäinen raja ja itäiset alueet ja vielä meidän ajamamme maataistelujoukot ja niiden suorituskykytarpeet tykistöstä alkaen.

Etelässä uhkaa terrorismi

Uhkista esiintyi kokouksessa kuitenkin erilaisia arvioita.

Espanjan pääministeri Pedro Sánchez kertoi kokoukseen tullessaan, ettei hän pidä puolustuksen rahoituspaketin nimestä, jossa uudelleen aseistetaan Eurooppa (ReArm Europe Plan). Hänen mukaansa EU:n pitää korostaa pehmeää voimaa.

Etelän maiden tapaan hän korosti terrorismin uhkaa, rajavalvonnan haasteita ja kyberuhkia ja vaati niiden torjumiseen huomiota.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi tiedotustilaisuudessa, että painopisteisiin kuuluu myös esimerkiksi kyberuhkien torjuminen.

Hän sanoi, että ohjelmalla on toinenkin nimi Valmius 2030. Hänen mukaansa jatkovalmistelussa mukaan tulee enemmän yleiseen valmiuteen liittyviä asioita.

Orpon mukaan Sánchezkaan ei ollut eri mieltä Venäjän uhasta.

– Kun mennään etelämmäksi ja lännemmäksi niin sodan uhka tai historian opetukset eivät ole samanlaisia kuin meillä. Eteläisimmissä maissa sotaisaa retoriikkaa vierastetaan.

Komissio ottaa markkinoilta 150 miljardia euroa lainaa, josta maat voivat hakea lainoja puolustuksen yhteishankkeisiin.

Orpo arvelee, että Suomen kannattaa ottaa lainaa, koska komissio saa lainaa edullisemmin kuin Suomi. Siten lainan korko on Suomelle edullinen.

Komission linjausten on tarkoitus lisätä jäsenmaiden yhteishankintoja ja suunnata tilauksia EU:n sisälle. Riippuvuutta Yhdysvalloista on tarkoitus vähentää.

Ostojen rajoittamisella EU:hun on kuitenkin Orpon mukaan rajansa.

– Ainakin Suomi on toiminut aina niin, että me haemme maailmalta parasta. Tai rahaa ja laatua molempia katsotaan samaan aikaan, kun hankintoja tehdään.