Pienituloisten perheiden lapsilla on huomattavasti muita lapsia suurempi riski joutua kiusatuksi koulussa, kertoo uusi tutkimus.
Myös maahanmuuttajataustaisten lasten riski joutua kiusatuksi on suunnilleen yhtä suuri kuin pienituloisimpien perheiden lapsilla, riippumatta maahanmuuttajaperheen tulotasosta.
Tulokset selviävät Sosiaalinen yhteenkuuluvuus -tutkimushankkeesta, jossa kartoitetaan 5. luokan oppilaiden ja opettajien kokemuksia kiusaamisesta ja ennakkoluuloista.
Tutkimukseen on osallistunut yli 16 000 oppilasta 92 suomalaiskoulusta.
Pienituloisimpien perheiden lapsilla kaksinkertainen riski
Tutkimuksessa oppilaille esitettiin ensin kuvaus siitä, mitä kiusaamisella tarkoitetaan. Tämän jälkeen oppilaille näytettiin lista oman luokan oppilaiden nimistä.
Oppilaita pyydettiin valitsemaan listasta enintään kolme oppilasta, jotka ovat heidän mielestään joutuneet kiusaamisen kohteiksi viime kuukauden aikana. Oppilas pystyi valitsemaan nimilistasta myös itsensä tai jättää valinnan kokonaan tekemättä.
Kaikista oppilaista 39 prosenttia nimettiin kiusaamisen kohteeksi ainakin yhden oppilaan vastauksissa, ja yhdeksän prosenttia mainittiin kiusaamisen kohteeksi vähintään kolmen oppilaan vastauksissa.
Pienituloisimpien perheiden lapsista lähes puolet nimettiin kiusatuksi ainakin kerran, kun taas parhaiten tienaavien perheiden lapsista nimettiin kiusatuksi alle kolmasosa.
Kiusatuksi joutumisen ja perheen tulojen välinen yhteys oli vieläkin voimakkaampi, kun kiusaaminen määriteltiin sen mukaan, että oppilas tuli kyselyssä mainittua kiusatuksi vähintään kolme kertaa.
Tällöin 13 prosenttia pienituloisimpien perheiden lapsista ja kuusi prosenttia suurituloisimpien perheiden lapsista oli joutunut kiusatuksi.
Aalto-yliopiston professori Matti Sarvimäki ei osannut odottaa näin voimakasta yhteyttä tulotaustan ja kiusaamisen välillä.
– Kaikkein pienituloisimmista perheistä tulevat lapset nimettiin heidän itsensä tai luokkatoverien toimesta kiusatuiksi suunnilleen kaksi kertaa useammin verrattuna niihin, jotka tulevat kaikkein korkeatuloisimmista perheistä. Se, että pystymme kertomaan täsmällisesti kuinka isosta asiasta on kysymys, on tällaisen datan ehdoton vahvuus.
Maahanmuuttajilla kiusatuksi joutuminen ei riipu perheen tulotasosta
Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella tiedettiin jo entuudestaan, että etenkin maahanmuuttajien lapset joutuvat kiusatuiksi huomattavasti muita lapsia useammin.
Ilmiö näkyy myös tässä tutkimuksessa.
Maahanmuuttajataustaisten huoltajien lapsista 46 prosenttia nimettiin ainakin kerran kiusaamisen kohteeksi, kun vastaava luku muiden lasten kohdalla oli 36 prosenttia.
Kun kiusatuksi joutuminen määriteltiin vähintään kolmen nimeämisen perusteella, perheen tulojen ja kiusatuksi tulemisen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä maahanmuuttajien lapsille.
Toisin sanoen, kaikista tuloluokista tulevat maahanmuuttajien lapset joutuvat kiusaamisen kohteeksi suurin piirtein yhtä usein kuin pienituloisimpien suomalaistaustaisten perheiden lapset.
Miksi joitain oppilaita kiusataan?
Tutkijoiden mukaan pienituloisten perheiden lasten kiusaamisen kohteeksi joutumisen yleisyyttä voi selittää paitsi perheen taloudelliset rajoitteet, myös se, että perheen matalat tulot ovat yhteydessä muihin kiusaamiselle altistaviin tekijöihin.
Tutkimuksessa oppilaita pyydettiin valitsemaan valmiista listasta syitä, miksi heidän kyselyssä mainitsemansa oppilaat ovat heidän mielestään joutuneet kiusatuksi.
Oppilaiden mielestä kiusaamisen syynä oli usein kiusatuksi joutuneen oppilaan oma toiminta, kuten se, että kyseinen oppilas on haastanut itse riitaa, ärsyttänyt muita tai sanonut jotain outoa.
Maahanmuuttajavanhempien lapset kokivat suomalaistaustaisia lapsia useammin kiusaamisen johtuvan seikoista, joihin oppilaiden on itse vaikeaa tai mahdotonta vaikuttaa.
Esimerkiksi maahanmuuttajien lapsista 16 prosenttia arvioi oman luokkansa oppilaiden joutuvan kiusatuksi kielen, uskonnon tai ihonvärin perusteella, kun suomalaistaustaisista oppilaista näin arvioi 10 prosenttia.
Tutkimus yhdistelee aineistoja uudella tavalla
Tutkimuksessa yhdistetään sekä oppilaskyselyn tuloksia että Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja.
Rekisteriaineistosta on saatu tiedot oppilaiden huoltajien tuloista ja synnyinmaasta, kertoo professori Matti Sarvimäki.
– Siinä on kaksi etua: edustavuus ja tarkkuus. Saamme edustavamman otoksen, kun tiedon saanti ei riipu siitä, vastaavatko esimerkiksi huoltajat heille lähetettyihin kyselyihin. Tieto voi olla myös joiltain osin tarkempaa, erityisesti verrattuna siihen, että lapsilta tiedusteltaisiin vanhempien koulutusta, tuloista puhumattakaan.
Sosiaalinen yhteenkuuluvuus -tutkimushanke toteutetaan Aalto-yliopiston ja Harvardin tutkijoiden, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen sekä Turun yliopiston Oppimisanalytiikan tutkimusinstituutin yhteistyönä.
Tutkimuksen tavoite on selvittää syrjintään ja kiusaamiseen liittyvien asenteiden yleisyyttä ja syntymekanismeja.
Kyselytutkimus aloitettiin syyskuussa 2021 ja on tähän mennessä toteutettu kolmena peräkkäisenä lukuvuotena. Tiedonkeruu jatkuu myös kuluvan lukuvuoden aikana.
