Venäläisoligarkkien omistama Helsingin areena siirtyy vihdoin suomalaisiin käsiin. Ostajaryhmään kuuluu useita suomalaisia sijoittajia, mutta uusi pääomistaja yli 50 prosentin osuudella on Heikki Viitikko.
Heikki Viitikko on sijoittaja ja miljonääri, joka on eteläsavolaisille tuttu nimi verolistoilta. Viitikko on pienviljelijöiden poika Uukuniemeltä, ja hän on tehnyt omaisuutensa kiinteistöbisneksessä.
Viitikko asui pitkään Englannissa ja tuli Suomeen paluunsa jälkeen tunnetuksi vuonna 2017, kun hän osti kolmanneksen jääkiekkojoukkue Mikkelin Jukureista.
Jukurit oli 59-vuotiaalle Viitikolle ensikosketus urheilu- ja elämysbisnekseen. Ainakin osittain taustalla oli myös kotiseuturakkaus, halu tehdä hyvää kotikaupungin eteen.
Myös Helsingin areenan ostamisen taustalla on muutakin kuin raha.
– Sijoittamisessa pitää olla jotain muutakin kuin pelkkä rahanteko. Joku, mistä kipinä syntyy. Tässä oli kaksi kipinää, hyvä liiketoimintasuunnitelma ja kaupanteon haastavuus.
Kauppaa hierottiin kaksi vuotta
Lähes kaksi vuotta kestänyt prosessi oli monivaiheinen. Ostajat ja myyjät eivät missään vaiheessa tavanneet kasvotusten.
– Lakimiehet hoitivat neuvottelut, ja osapuolet pohtivat välillä ehdotuksia tahoillaan.
Viitikon johtama liikemiesryhmä on laskenut, että areena on kannattava, jos siellä järjestetään 140 tapahtumaa vuodessa ja niissä käy noin miljoonaa ihmistä.
– Tulovirta on yllättävän monipuolinen. Uskon, että matematiikkamme toimii.
Katso mitä tapahtuu, kun Viitikko ihmettelee Jokereihin liittyvää mielenkiintoa
Helsingin areena valmistui kevään 1997 jääkiekon MM-kisoihin. Talon tekniikassa on kohennettavaa, mutta sillä on paljon myös etuja.
– Bling blingiä sieltä vähän puuttuu, mutta sitä saadaan kätevästi lisää nykytekniikalla.
Viitikko korostaa, että areena on logistisesti erinomainen halli, johon rekka voidaan ajaa suoraan sisään ja tavarat voidaan purkaa paikalleen ilman ylimääräistä siirtelyä.
Päämäärä ja periksiantamattomuus
Viitikko on kotoisin vaatimattomista lähtökohdista itärajan pinnasta Uukuniemeltä. Hänen vanhempansa olivat pienviljelijöitä.
Viitikko työskenteli pitkään monikansallisen yhtiön palkkalistoilla Englannissa, kunnes perusti oman kiinteistöhuoltoon erikoistuneen yrityksen.
Hän myi yrityksen ja tienasi omaisuuden, jota sijoittaa pääosin kiinteistöihin.
Suomeen palattuaan Viitikon perhe asettui ensin maalle Puumalaan Hurissaloon, mutta nykyisin kotikaupunki on Mikkeli.
– Siellä aion pysyä edelleen. Areena on toki itselleni iso investointi, mutta alkuvaiheen jälkeen se ei paljon aikaa vie. Siellä on ammattitaitoinen kymmenen hengen joukko jo kunnostamassa paikkoja.
Omia menestystekijöitään miljonääri kuvaa varsin arkisesti.
– Elämässä pitää olla vähän suunnitelmia, joiden ei tarvitse olla mitään huippujuttua. Sitten pitää tehdä niiden eteen töitä päämäärähakuisesti, eikä antaa periksi. Toki onneakin tarvitaan ja epäonni voi olla este, mutta elämästä voi tehdä omannäköisensä.
Heikki Viitikko kuvailee videolla Helsingin areenan vahvuuksia
Jukurit haki ulkopuolista tuloa
Mikkelin Jukureita Viitikko omisti kuusi vuotta. Hän myöntää, ettei se mennyt suunnitelmien mukaan.
– Oli pieni epäonnistuminen, ettemme onnistuneet kasvattamaan jääkiekon ulkopuolista rahoitusta siinä mitassa kuin olin ajatellut.
Viitikon mielestä liigajoukkueiden takana olevien yhtiöiden pitää terästäytyä liiketoiminnassa, mikäli sarjan kilpailukyvystä ja suomalaisen jääkiekon tasosta halutaan pitää kiinni.
– Toivon kaikkea hyvää Jukureille ja pienille liigaseuroille, mutta niiden on pakko löytää kiekon ulkopuolisia tulonlähteitä. Suomen kiekossa on satsattu paljon valmennukseen, seuraavaksi pitää panostaa ammattimaiseen yhtiöiden johtamiseen.
Ilman uusia tulonlähteitä liigan polarisoituminen jatkuu: suuret ovat entistä suurempia ja pienet entistä pienempiä. Kansainvälisessä vertailussa uhkakuva on, että välimatka Euroopan huippuseuroihin kasvaa.
”Annoin kasvot ryhmälle”
Helsingin areenan käyttöönoton Viitikko arvioi maksavan muutamia satoja tuhansia euroja. Paperilla on valmis investointisuunnitelma kymmenelle vuodelle.
Areena on ollut kiinni lähes kolme vuotta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hallin venäläisomistajat olivat pakotteiden piirissä.
Tampere on sillä aikaa kahmaissut ykkösaseman tapahtuma-areenana. Se ei sijoittajaa huolestuta.
– Uskon, että nämä enemmänkin täydentävät toisiaan. Elämysbisnes on kansainvälisesti kasvava bisnes, molemmille riittää asiakkaita.
Kauppahinta, vähemmistöosakkaiden nimet ja esimerkiksi tuleva liikevaihtotavoite ovat salaisia.
– Niistä ei tykätä huudella, muut kolme omistajaa voivat halutessaan tulla julki. Minä annoin kasvot ryhmälle.
