Maaliskuun lopulla Yle kertoi Sercap-pienyrityksestä, joka lyhensi työviikkoaan nelipäiväiseksi, mutta piti työntekijöiden palkat ennallaan. Tämän myötä yritys on valittu kymmenen parhaan joukkoon työpaikkaportaali Oikotien järjestämässä Työelämän vastuullisuusteko-kilpailussa.
Oikotie-työpaikkojen johtajan Päivi Salminen-Kultasen mukaan tasavertaisuuden ja yhdenvertaisuuden tärkeys korostuu nykyään yhä enemmän.
– Nousussa oleva trendi on tasavertaisuus, yhdenvertaisuus ja osallistuminen. Että työpaikoilla pystyy osallistumaan ja vaikuttamaan. Ja että pääsee kiinni yhteisöön ja sinut hyväksytään sellaisena kuin olet. Myös esihenkilöiden toiminnalla on suuri rooli.
Keminmaassa ja Kalajoella toimiva pienyritys kisaa kovassa joukossa, koska kärkikymmenikköön on valittu suuria työnantajia, kuten Helsingin kaupunki, If-vakuutusyhtiö, Puuilo, Vaasan kaupunki ja Eckerö Line.
– Tuntuu hienolta, että äänestykseen on päässyt mukaan tällainen, periaatteessa tuntematon yritys. Se vahvistaa sitä omaa päätöstä, että ehkä olemme tehneet aikoinaan oikean ratkaisun, koska se on herättänyt niin paljon keskustelua, sanoo Sercapin yrittäjä Jan-Markus Lehtonen.
Sercapin kisassa mukana olon Salminen-Kultanen näkee mielenkiintoisena.
– Neljän työpäivän viikosta on puhuttu julkisuudessa hyvin paljon ja se on ollut aika kiisteltykin aihe. On mietitty, pystytäänkö sillä mallilla oikeasti tekemään töitä ja pärjäävätkö yritykset niin. Lappilainen yritys antaa nyt hienoa mallia, että heillä se on toiminut hyvin, sanoo Salminen-Kultanen.
Työelämän vastuullisuusteko -kilpailulla halutaan osoittaa, että Suomesta löytyy lukuisia työpaikkoja ja työyhteisöjä, joissa tehdään konkreettisia vastuullisuustekoja, sanoo Salminen-Kultanen.
– Usein työelämän vastuullisuus on hyvin abstrakti käsite, ja se ajatellaan jotenkin hirvittävän vaikeana ja hienona. Mutta meille on todella tärkeää, että me tunnistetaan tällaisia hyvin arkisia ja konkreettisia vastuullisuustekoja.
Esimerkiksi kilpailussa mukana oleva Eckerö Line tarjoaa henkilöstölle yhteistyökumppanien kautta matalan kynnyksen psykologista keskustelutukea työ- ja elämäntilanteeseen liittyviin haastaviin tilanteisiin.
Vakuutusyhtiö If on puolestaan antanut työntekijöilleen mahdollisuuden korvata kristillisiä pyhäpäiviä oman kulttuurinsa tai uskontonsa juhlapäivillä.
Vaasan kaupunki taas järjesti erillisen kesätyöhaun nuorille, joilla on esimerkiksi kuulo-, liikunta- tai muu vamma tai oireyhtymä, minkä vuoksi he tarvitsevat tuetumpaa ohjeistusta kesätöissä.
Hyvinvointi ja talous rinnakkain
Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Arja Ala-Laurinahon mukaan kiinnostus vastuulliseen toimintaan on lisääntynyt. Monessa yrityksessä pohditaan, mitä vastuullisuus käytännössä voi tarkoittaa juuri heidän yrityksensä kannalta.
– EU:n edellyttämä vastuullisuusraportointi koskee suuria yrityksiä, mutta toimitusketjun kautta myös pienten yritysten on osoitettava vastuullinen toiminta. Myös asiakkaat voivat edellyttää vastuullisuutta, ja työntekijätkin kokevat tärkeäksi, että oma työpaikka toimii vastuullisesti.
Ala-Laurinaho korostaa, että vastuullisuutta voi olla monenlaista. Hänen mukaansa vastuullisuus jaetaan tyypillisesti kolmeen osa-alueeseen: taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuullisuuteen.
– Taloudellinen vastuullisuus tarkoittaa, että yritys ylläpitää yrityksen kannattavuutta, tehokkuutta ja kilpailukykyä pitkäjänteisesti, ja liiketoiminta on lakien mukaista ja läpinäkyvää. Sosiaalinen vastuu sisältää muun muassa yrityksen työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen ja osaamisen kehittämisen.
Ekologisen vastuun näkökulmia ovat puolestaan esimerkiksi erilaiset ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät toimet: energian ja raaka-aineiden säästäminen, materiaalien kierrätys ja lajittelu.
– Esimerkiksi etätyö ja etäkokoukset vähentävät työmatkustamista, ja voivat olla asiantuntijatyössä keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen. Vastuullisuus voi siis tarkoittaa hyvin konkreettisia toimia yrityksen arjessa.
Henkilöstöllä suuri merkitys kehitystyössä
Päivi Salminen-Kultanen kertoo, että kilpailun myötä työnantajille halutaan antaa näkyvyyttä, mutta myös kokemusten ja käytäntöjen jakaminen on tärkeää.
– Näen, että kunnia kuuluu niille, jotka ovat tehneet hyvää työtä siellä työnantajan parissa. Ja usein näissä tapauksissa myös henkilöstö on tavalla tai toisella osallistunut näiden tekojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ja monta kertaa se aloite on tullut juuri henkilöstöltä, että mikä heille olisi tärkeää.
Oikotie tutkii työelämää ja kartoittaa työntekijöiden näkemyksiä muun muassa vastuullisilla työpaikkatutkimuksilla. Oikotien työelämän vastuullisuustutkimuksiin on vastannut 18 000 kesätyöntekijää ja työelämässä olevaa.
Salminen-Kultanen kertoo, että vastausten perusteella työpaikan viihtyvyyteen vaikuttaa moni asia.
– Toki palkka on hyvin tärkeä tekijä, mutta myös työyhteisö ja työilmapiiri. Se, että pääsee ammatillisesti kehittymään työpaikalla.
Oikotien Vastuullinen työpaikka -yhteisö palkitsee työelämän parhaan vastuullisuusteon toukokuun lopussa. Raati valitsi kymmenen parasta 46:n ilmoitetun ehdokkaan joukosta, joista voittaja valitaan 5. toukokuuta päättyneen yleisöäänestyksen perusteella.
Vastuullinen työpaikka -yhteisössä on mukana noin 400 työnantajaa ja yhteisö koskettaa jopa noin 250 000 työntekijää.
Oikotie on osa Schibstedia, joka on yksi pohjoismaiden suurimmista mediakonserneista.
