Vuonna 2023 Muonioon muutti Manner-Suomen kunnista eniten lapsia suhteessa väkilukuun. Yksi tärkeimmistä vetovoimatekijöistä on alueen luonto.
Tunturi-Lapissa sijaitseva Muonio on onnistunut siinä, mistä moni suomalainen pieni kunta haaveilee. Parin viime vuoden aikana Muonioon on muuttanut reilut parikymmentä uutta lapsiperhettä. Se on 2300 asukkaan kunnalle iso asia.
Viime vuonna Muonioon muutti Manner-Suomen kunnista eniten lapsia suhteessa väkilukuun. Yksi vetovoimatekijöistä on alueen luonto. Lisäksi kunta panostaa perheiden kotiutumiseen.
Liisa Koskela, 37, on asunut Muoniossa pari vuotta. Espoosta muuttaneella Koskelalla on kaksi pientä lasta.
Muoniosta löytynyttä tukiverkostoa hän kuvailee elintärkeäksi. Verkosto on rakentunut erilaisten tapahtumien myötä.
– Se on täysin muodostunut tilanteiden ja tarpeiden ympärille. Täällä on ihanan pienet piirit, ja se on kotoisaa.
Yötyötä Oloksella neljä päivää viikossa tekevä Koskela tarvitsee lapsilleen yöhoitajan. Hänen mielestään kunta on kuunnellut herkällä korvalla asukkaiden tarpeita.
Koskela kiittelee myös päiväkodista saamaansa apua lastenhoitajan löytämiseksi. Naapuritkin ovat olleet auttavaisia.
Luonto ja rauhallisempi arki vetävät pohjoiseen
Suomessa on 77 kuntaa, joiden väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2045 mennessä. Muonio kuuluu tähän joukkoon.
Voit tutkia oman kuntasi tilannetta Ylen väestöennustekoneessa:
Muonion neuvolan terveydenhoitajan Vilma Forsellin mukaan luonto on perheille yksi tärkeimmistä syistä muuttaa kuntaan. Monet muuttavat ruuhka-Suomesta pohjoiseen myös rauhoittaakseen elämän tahtia.
Muuton myötä tärkeät tukiverkostot, esimerkiksi isovanhemmat jäävät usein kauas.
Forsell kertoo lapsiperheiden avun tarpeen liittyvän usein lastenhoitoon. Hänen mielestään matalan kynnyksen apua saisi olla enemmänkin, ja perheneuvolassa kehitetään parhaillaan lastenhoidon tukipalvelua.
Lastenhoitopalvelulle on entistä suurempi tarve ympäri Suomea, kun Mannerheimin lastensuojeluliitto lopettaa lastenhoitopalvelun lähes koko maassa rahoituksen puutteen takia 15. joulukuuta.
Muonion seurakunnan ja Lapin hyvinvointialueen perhetyön yhdessä järjestämä kerho on Kotiahon perheen äidille Siiri Kotiaholle tärkeä viikoittainen rutiini.
Perhekerhosta on löytynyt uusia tuttuja.
– Mitä enemmän tuntee ihmisiä, sitä kotoisammaksi olonsa uudella paikkakunnalla tuntee, Kotiaho sanoo.
Kotiahon perheen isovanhemmat ovat kaukana, mutta ystäväperheiden muodostama tukiverkosto on jo olemassa.
Kunta on aktiivinen kotiutumisen edistäjä
Muonion kehittämispäällikkö Kaisa Kylä-Kaila kertoo, että muualta muuttaneiden lapsiperheiden määrä näkyy kunnassa. Päiväkodin tilat ovat käyneet pieniksi.
Yhtenäiskoulun viereen on rakenteilla uusi päiväkoti, jonka on tarkoitus olla valmis reilun vuoden päästä. Kunnan varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä eskarit mukaan lukien 78 lasta.
Muonion kunnan varhaiskasvatus on järjestänyt päiväkodilla tutustumisiltoja lasten vanhemmille.
Kylä-Kailan mielestä kohtaamismahdollisuuksien toteuttaminen on pienellä paikkakunnalla helppoa, ja ohjatun toiminnan kautta asukkaat pääsevät tutustumaan matalalla kynnyksellä uusiin ihmisiin.
Tänä vuonna Muonio on järjestänyt kaksi kertaa kaikille kuntalaisille avoimen Muoniolaisten kohtaaminen -tapahtuman, jossa on ollut tarjolla ohjattua verkostoitumista. Tavoite on ollut myös tutustuttaa uudet asukkaat yhdistystoimintaan ja kunnan työntekijöihin.
Juttua varten haastateltiin myös väestönkehityksen asiantuntijaa Rasmus Aroa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.
