Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on toiminut Suomessa 60 vuotta. Vapepa perustettiin sen jälkeen kun Muoniossa etsittiin metsään kadonnutta viisivuotiasta tyttöä vuonna 1963.
Traaginen tapahtuma 60 vuotta sitten johti Vapaaehtoisen pelastuspalvelun perustamiseen. 5-vuotias muoniolainen tyttö katosi tuolloin kotipihaltaan metsään. Etsintöihin osallistui satoja vapaaehtoisia viranomaisten apuna.
Tyttö löytyi kahden viikon etsintöjen jälkeen lopulta kuolleena. Hän oli kulkenut kymmeniä kilometrejä metsässä.
Vapaaehtoisen pelastuspalvelun eli Vapepan perustamisen jälkeen Lapissa oli alkuun hyvinkin aktiivista toimintaa. Into kuitenkin hieman laantui, mutta vapaaehtoisten määrä on ollut jälleen kasvussa viimeisen vuosikymmen aikana.
Tammikuussa aloittanut Lapin uusi Vapepa-johtaja eli SPR:n valmiuspäällikkö Tanja Sälevä pitää Lapin tilannetta hyvänä. Uusia harrastajia on liittynyt Vapepan toimintaan viimeisen vuosikymmenen aikana reilusti.
– Tällä hetkellä meillä on tosi hyvä tilanne. Harrastajia on yli 2 300 ja hälytysryhmiä yli 100. Asukaslukuun nähden meillä on tosi paljon vapaaehtoistoimijoita, kehuu valmiuspäällikkö Tanja Sälevä.
Tanja Sälevän mukaan 12 vuotta sitten hälytysryhmäläisiä eli vapaaehtoisia oli reilut 100 ja ryhmiä parikymmentä. Vapelaisten määrä on moninkertaistunut ja hälytysryhmiä on käytännössä ympäri Lappia.
– Edeltäjäni Annikki von Pandy teki kyllä hienoa työtä kasvattaessaan harrastajamäärää täällä ja uudistaessa tätä toimintaa.
Sälevä oli lauantaina mukana kymmenien muiden vapepalaisten kanssa esittelemässä Vapepan toimintaa juhlavuoden kunniaksi järjestetyssä tapahtumassa Rovaniemellä.
Onnettomuudet lisäävät intoa auttaa
Pitkään Vapepan toiminnassa mukana olleena valmiuspäällikkö Tanja Sälevä on huomannut, että auttamisen halu lisääntyy, kun jotain ikävää tapahtuu ja tarvitaan vapaaehtoisia viranomaisten avuksi.
– Vaikka tapahtumat ovat tosi valitettavia ja toivotaan ettei mitään sellaista tapahtuisi mihin meitä tarvitaan niin kyllä sellaisten tilanteiden jälkeen aina ihmisillä auttamishalu herää, vahvistaa Sälevä.
Sälevän mukaan ihmiset alkavat kysellä, että miten pääsee Vapepan toimintaan mukaan ja lisäksi kurssit täyttyvät jos niitä järjestetään tapahtumien jälkeen.
Yhtenä esimerkkinä tällaisesta voidaan pitää tammikuussa Pallaksella sattunutta lumivyöryä joka vaati äidin ja pojan hengen. Lisäksi vuosi sitten suomalaisia kosketti Lapualla mystisesti kadonneen alaikäisen Rasmus Takaluoman katoaminen. Etsinnät kestivät lähes puoli vuotta.
– Yleensä jo tilanteen aikana alkaa tulla kyselyitä, että voiko osallistua jo siihen kyseiseen tilanteeseen jos se on ollut mediassa julkisesti esillä tai sitten kysytään että miten siihen toimintaan pääsee jatkossa mukaan.
Sälevä pitääkin lappilaisten auttamishalua esimerkillisenä.
– Täällä on voimakas yhteisöllisyys ja lähimmäisen auttamisen halu. Ainakin minun kokemuksen mukaan.
Erilaiset harrastusjärjestöt ovat vahvasti mukana
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu perustuu siihen, että eri alan kokeneet harrastajat auttavat viranomaisia mahdollisuuksien mukaan.
Esimerkiksi etsinnöissä on merkittävä apu siitä jos on vankka kokemus luonnossa kulkemisesta ja selviytymisestä.
Rovaniemen retkeilijöiden puheenjohtajan Seppo Vähätainin mukaan yhdistyksestä on Vapepan toiminnassa mukana noin 35. Hän itse on osallistunut toimintaan 15 vuotta.
– Kyllä se on se auttamisen halu ja silloin kun toisilla on hätä, niin on hyvä olla mukana ja koettaa auttaa.
Rovaniemellä Vapepan juhlavuoden esittelytilaisuuteen osallistui myös Rovaniemen palveluskoirakerhon aktiivi Helena Hanni koiransa Nöpen kanssa.
Vapepassa Hanni toimii muun muassa pelastuskoiraohjaajana, johtajana sekä valmiuspäivystäjänä.
– Kiinnostus lähti oikeastaan siitä, että kun tuli tämä koira ja alkoi kiinnostaa, että mitä voisin tehdä tämän koiran kanssa. Ihmisten auttaminen on aina ollut minulle sellainen sydämen asia. Kotona on jo opetettu, että toisia pitää auttaa.
