Pirunkirnu on yli 15 metriä syvä, rauhoitettu alue Kokemäenjoessa. Uimista sen kohdalla ei kannata kokeilla.
Suomen vesistöistä löytyy runsaasti paikkoja, joihin ei kannata mennä uimaan. Usein syynä on esimerkiksi vaarallinen virtaus, josta varoitetaan rannalla.
Porin Kirjurinluodon rannalla vesille suuntaavia varoitetaan merkillä, joka on todennäköisesti Suomen ainoa laatuaan.
Merkki kertoo pirunkirnusta. Sen voimakas pyörre saattaa imaista uimarin syvyyksiinsä.
Vaarasta kertoo vain pieni väreily
Pinnalle pirunkirnu voi näkyä muusta jokivedestä poikkeavana väreilynä. Aina sitä ei havaitse selkeästi.
– Uimaan tai sukeltamaan sinne ei kannata mennä. Kalastaminen veneestä onnistuu senkin kohdalla, kertoo Porin kaupungin ympäristönsuunnitteluyksikön päällikkö Seppo Salonen.
Pirunkirnun kohdalla Kokemäenjoen syvyys on ainakin 15 metriä.
Kirnu pyörittää vettä laajalla alueella. Soikion mallisen pyörteen kooksi on arvioitu 120 x 60 metriä.
Syntytarinasta on erilaisia tulkintoja
Muinaisen tiedon mukaan, kun hyvä ja paha taistelivat vallasta maan päällä, oli pirulla useita aukkoja eli syövereitä, jotka johtivat alas pimeyden valtakuntaan. Yksi näistä sijaitsi Porin kohdalla, ja vesienpaisumuksen aikaan yksi Kokemäenjoen haaroista asettui sen kohdalle.
Näin paikalle syntyi pirunkirnu.
Sen todellisesta syntytarinasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta toisen, piruttoman selityksen mukaan juopien risteyskohtaan on ilmeisesti syntynyt pyörteinen virtaus, joka on kuluttanut joen pohjaa.
Seppo Salonen pitää Porin pirunkirnua poikkeuksellisena.
– Sen syntytapa kytkeytynee vahvasti suistomuodostumien ominaispiirteisiin. Kokemäenjoen suisto on Pohjoismaiden suurin, joten vastaavaa tuskin ainakaan Suomesta löytyy. Ei ainakaan yhtä syvää.
Pirunkirnu syvenee koko ajan
Arvellaan, että pirunkirnu syvenee koko ajan, tosin hitaasti.
– Syvänne on ollut jo kauan ulottuneena paremmin eroosiota kestävien savisten maiden alapuolella olevaan vähemmän eroosiota kestävään maahan. Luiskat sortuvat ja syvänne laajenee, Seppo Salonen kertoo.
Salosen mukaan pirunkirnussa on nykyisin pyörteistä akanvirtaa, eli virtausta, joka liikkuu päävirtausta vastaan. Se estää syvännettä sedimentoitumasta uudelleen. Ilmiötä saattaa ylläpitää myös pohjavesi, joka ainakin sopivissa olosuhteissa purkautuu pohjasta.
Rauhoitettu luontomuistomerkki
Lentävän lauseen mukaan porilaiset piruilevat jopa niin, että haluavat muistomerkin sellaiseen paikkaan, mistä sitä ei kukaan näe.
Pirunkirnu on rauhoitettu luonnonmuistomerkki.
Seppo Salonen kertoo, että päätöksen rauhoittamisesta teki Porin ympäristö- ja lupapalveluiden lautakunta joulukuussa 2017.
– Rauhoitus kuului luontoon liittyviin Suomen 100-vuotisjuhlakampanjoihin.
Luonnonsuojelulain mukaan luonnonmuodostuma, jota esimerkiksi sen harvinaisuuden vuoksi on aihetta erityisesti suojella, voidaan rauhoittaa luonnonmuistomerkiksi.
Koko maassa luonnonmuistomerkkejä on rauhoitettu noin 3 000. Ne on merkitty Suomen ympäristökeskuksen karttatietoopalveluun.
Muualla kuin valtion maalla päätöksen luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta tekee kunta. Päätökseen tarvitaan maanomistajan suostumus.
– Maastokartassa pirunkirnun kohdalla on Rauh. -merkintä. Käytännössä rauhoittaminen tarkoittaa, että kirnua ei kaivella.
Salosen mukaan kaupungin tulvasuojelulta varmistettiin rauhoituspäätöksen valmistelun aikana, että pirunkirnun kohdalle ei kohdistu esimerkiksi ruoppaustarpeita.
