Rolf Nordmo kuvaili viesteissä ystävälleen haluaan ampua Janne Puhakka. Rikosoikeuden professorien mukaan tiedon tulevasta rikoksesta pitäisi kuitenkin olla konkreettisempi.
Rolf Nordmo viestitti ystävälleen haluavansa ampua ex-puolisonsa Janne Puhakan haulikolla, ja kaksi viikkoa myöhemmin hän teki niin.
Viestit vastaanotti Nordmon ja Puhakan ystävä, entinen kansanedustaja Tapani Mäkinen. Mäkinen ei halua kommentoida asiaa Ylelle, koska oikeus ei ole antanut tuomiota murhajutussa.
Esitutkinnassa Mäkinen kertoi, että oli pitänyt Nordmon viestejä tyhmänä huumorina eikä osannut pitää niitä todellisina aikomuksina surmata. Henkirikoksen jälkeen hän mietti asiaa uudelleen.
– Nyt olen miettinyt, että miksen sanonut Jannelle, että Rolf on tuonut aseen Suomeen, Mäkinen sanoi kuulustelussa.
Suomen rikoslaissa törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen on rikos, josta voi saada sakkoa tai enimmillään puoli vuotta vankeutta. Kynnys tuomitsemiseen tai edes esitutkinnan aloittamiseen on korkea.
Suomessa tuomitaan ihmisiä törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä hyvin harvoin.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta huomauttaa yleisellä tasolla, että ensinnäkin kyseisestä rikoksesta tuomitseminen edellyttää tahallisuutta. Jos henkilöllä on perusteltu syy olettaa, että toinen vain vitsailee murhaamispuheillaan, henkilöä ei voi tuomita törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä.
Samaa mieltä on Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander. Jos henkirikoksesta puhuva vielä erikseen sanoo, että kyse on vitsistä, ilmoittamatta jättävä tuskin joutuu rikosvastuuseen.
Yhdessä viestissään Nordmo kirjoitti Mäkiselle, että ”ei hän niin hullu ole, että ampuisi Jannen.”
Vakavasti otettava uhka tulee ilmoittaa
Kyseisen lainkohdan esitöissä todetaan, että ilmiantovelvollisuutta voidaan pitää perusteltuna lähinnä silloin, kun rikos on luonteeltaan harkittu ja sisältää järjestelmällistä valmistelua.
Pelkkä epäilys toisen surmaamisaikeista ei vielä riitä siihen, että ilmoittamatta jättäminen olisi rangaistavaa.
Esimerkkinä esitöissä mainitaan, että harkitsevan ja huolellisen henkilön täytyy suhtautua rikoksesta saamaansa tietoon vakavasti. Tietojen pitää myös olla niin yksilöityjä, että uhkan kohde voi niiden perusteella harkita, miten hänen tulee toimia vaaran torjumiseksi.
Mäkinen uskoi Nordmon pilailevan
Nordmo ampui Janne Puhakan haulikolla 13. lokakuuta 2024. Kaksi viikkoa aiemmin 29. syyskuuta 2024 Nordmo oli lähettänyt Mäkiselle viestin, jossa hän ajatteli henkirikoksen tekemistä.
Nordmo kirjoitti ajattelevansa sitä, että tuo Norjasta haulikon ja ampuu sillä Puhakan ja tämän uuden miesystävän sänkyyn keskellä yötä. Hän myös totesi, että juorulehdet rakastaisivat tekoa, koska Puhakka esiintyi parhaillaan tosi-tv-sarjassa Petolliset.
Vittu, tunnen itseni hieman pakkomielteiseksi tämän ajatuksen kanssa, Nordmo kirjoitti.
2. lokakuuta Nordmo pohdiskeli viestissä Mäkiselle, mitä Helsingin Sanomat kirjoittaisi, jos hän ampuisi Puhakan ja tämän uuden miesystävän kuoliaaksi saunassa.
Hän ajatteli että se oli hänen entinen poikaystävänsä ja mies jonka takia poikaystävä oli jättänyt hänet.
9. lokakuuta eli alle viikko ennen henkirikosta Nordmo kysyi vielä, voisiko hän lähettää Mäkiselle tyttärensä puhelinnumeron siltä varalta, että hänelle jotakin sattuisi.
Ottamatta kantaa Janne Puhakan tapaukseen Hyttinen huomauttaa, että etenkin sirpaleisesta tiedosta voi olla vaikea ymmärtää, että tekeillä on todellinen rikos. Sellaisessa tapauksessa tuskin tuomitaan törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä.
Melander on samaa mieltä ja huomauttaa, että etenkin ristiriitaisista puheista on vaikea saada konkreettista käsitystä siitä, että henkilö todella valmistelisi henkirikosta.
Ylen tiedossa ei ole, että poliisi olisi edes harkinnut esitutkinnan aloittamista siitä, että Tapani Mäkinen ei ilmoittanut saamistaan viesteistä poliisille.
