Satasen lapsilisä niin rikkaalle kuin köyhällekin – onko siinä mitään järkeä?
Säännöllisin väliajoin toistuva puheenaihe on täällä taas, mutta tällä kertaa uudessa tilanteessa.
Hallitus kampaa säästöjä kaikkialta, mutta 1,4 miljardin euron lapsilisät pysyvät budjetissa. Hallitus on kirjannut ohjelmaansakin, että se ”edistää lapsiperhemyönteistä politiikkaa kaikilla tasoilla”.
Tästä huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) pohti Keskuskauppakamarin veropäivillä ääneen, olisiko sosiaalietuja parempi muuttaa verovähennyksiksi.
Esimerkkinä hän mainitsi hyvätuloisten lapsilisät.
– Olisiko esimerkiksi hyvä painottaa työn verotuksen lapsivähennystä rikkaiden ja varakkaiden ihmisten lapsilisien asemesta, Purra kysyi.
Keskustelunavaus ihmetyttää lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarista. Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka pitää ajatusta miettimisen arvoisena.
Lapsiasiavaltuutettu: kaksi vaihtoehtoa
Elina Pekkarinen kysyy aivan aluksi, mikä lapsilisä on. Kysymys on osuva, sillä ainakaan poliitikot eivät ole päässet asiasta yhteisymmärrykseen.
Pekkarinen tarjoaa kaksi vastausvaihtoehtoa.
Lapsilisä on lapsiperheiden ”kulukorvaus”, joka tasaa menoja verrattuna lapsettomiin perheisiin. Tai sitten sitä voidaan pitää lapsiperheiden keskinäisenä tuloerojen tasaajana.
Jos vastaus on jälkimmäinen, Pekkarisen mielestä lapsilisä voitaisiin yhtä hyvin vaikka poistaa.
– Juu, pannaan vaan verolle ja huomioidaan sitten verovähennyksinä lapsiperheiden isommat menot. Voidaan saman tien poistaa koko lapsilisä, hän tokaisee.
Pekkarinen korostaa, että lapsilisän perusluonteesta olisi päästävä yhteisymmärrykseen ennen kuin aiheesta voidaan käydä järkevää keskustelua.
Lapsiasiavaltuutetun perusviesti on kuitenkin selvä.
– Meillä on vähenevä lapsiväestö. Meidän pitäisi kaikin tavoin lähettää sellaista viestiä perhettä perustaville ihmisille, että yhteiskunta haluaa tänne lisää lapsia ja yhteiskunta tukee lapsiperheitä.
Hänen mukaansa viesti on viime vuodet ollut päinvastainen: Monet leikkaukset kasautuvat etenkin pienituloisiin ja vähävaraisiin lapsiperheisiin, mutta myös varakkaiden ja hyvätuloisten perheiden lapsilta ollaan ottamassa jotakin pois esimerkiksi neuvolapalveluiden ja kouluterveydenhuollon kautta.
– Pidän todella moitittavana sitä, että aina kun pitää etsiä säästöjä, niin se on se lapsiväestö, joka näyttää ensimmäisenä olevan kohteena.
Tutkija: Kohdennetaan pienituloisille
Sen sijaan VATT:n Matikka muistuttaa valtion tekemistä menoleikkauksista ja olisi valmis jatkamaan Purran pohdintaa.
– Olisiko järkevää miettiä hyvätuloisten lapsilisää ja pyrkiä kohdentamaan sitä paremmin pienempituloisille, hän pohtii.
Lapsilisä nauttii Väestöliiton mukaan laajaa kannatusta. Yli puolet suomalaisista haluaa kasvattaa tai pitää sen ennallaan. Lisän porrastamista tulojen mukaan kannattaa runsas kolmannes suomalaisista, kun kymmenen vuotta sitten tätä kannatti lähes puolet.
Matikka kuitenkin pohtii, mikä sen todellinen merkitys suurituloisille on.
– Jos siihen jotain remonttia halutaan tehdä, niin voisi miettiä sitä, onko se merkittävä osa hyvätuloisille ihmisille verrattuna pienituloisimpiin.
Onko lapsilisä keino ostaa hyväksyntä veroille?
Kaikkien lapsiperheiden saama kädenojennus valtiolta vahvistaa verotuksen hyväksyntää, mutta onko se kallis tapa saada tukea hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen?
– Väitän, että lapsilisä on verrattain edullinen tapa legitimoida verotusta, Pekkarinen sanoo.
Hän arvioi, että jokaisen perheen yhtä suurena saama tuki on keino lievittää hyvätuloisten mahdollista epäoikeudenmukaisuuden tuntemusta siitä, että olisivat yksipuolisesti yhteiskunnan rahoittajia ilman vastinetta veroilleen.
Elina Pekkarinen: Ihmettelen intoa hyökätä lapsien etuuksien kimppuun
Pekkarinen puolustaa lapsilisää myös toisesta näkökulmasta.
– Lapsilisä on konkreettinen osoitus siitä, että yhteiskunnalle jokainen lapsi on yhtä arvokas ja kannustetaan ihmisiä siten myöskin perustamaan perhe.
Matikka ei osaa suoraan arvioida, ovatko lapsilisät ”kustannustehokas” tapa saada hyväksyntää veroille.
– Jos valintoja joudutaan tekemään, niin varmaan se painotus pienempituloisiin olisi yksi vaihtoehto, hän muotoilee.
Lapsiperheet saavat aivan uuden tuen – tajuaako sitä kukaan?
Veropäivän puheessaan Purra viittasi uuteen tukeen lapsiperheille ja pohti, olisiko tätä verotukea syytä painottaa entistä enemmän. Ensi vuonna verotuksessa tehtävä työtulovähennys on sitä suurempi, mitä enemmän verovelvollisella on lapsia huollettavanaan.
Työtulovähennys nousee 50 eurolla jokaista lasta kohti. Professori Jarkko Harjun mukaan tämä ei tuo suurta muutosta verotukseen millään tulotasolla.
Valtiovarainministeriö laskee, että tuki maksaa valtiolle 90 miljoonaa euroa menetettynä verotulona.
Lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen pitää tukea myönteisenä, sillä se lieventää sosiaali- ja työttömyysturvan heikennyksiä.
Tuomas Matikka: Tuet voisi kohdentaa paremmin
Työtulovähennys hyödyttää kuitenkin vain niitä, joilla on töitä. Siksi ainakin tuntuva lapsivähennys voikin kannustaa töihin.
Lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen kuitenkin epäilee, että mutkikkaan työtulovähennyksen lapsikorotuksen todellinen merkitys jää helposti epäselväksi sen saajillekin.
Lisäksi hän korostaa, että verotuksen vähennykset ja lapsilisät ovat eri asioita, eikä lapsilisä pitäisi kytkeä työllistämistavoitteisiin.
VATT:n Matikka pitää uuden verotuen ongelmana, että se ei välttämättä kohdistu sinne missä apu olisi tärkein eli työttömille ja pienituloisimmille. Lisäksi erilaiset vähennykset tekevät verotuksesta epäselvempää.
