Jyväskyläläinen Jan Lindroos, 47, opastaa työttömiä puutyöpajassa. Hän toimii toimintakeskuksen ohjaajana Jyväskylän Suvanto -yhdistyksessä.
Lindroos sai palkkatuetun työpaikan reilu kuukausi sitten, sitä ennen hän ehti olla yli neljä vuotta työttömänä.
Työnantaja voi saada palkkatukea, kun palkkaa työttömän työnhakijan, jolla on vaikeuksia työllistyä. Kolmas sektori on merkittävä palkkatuella työllistäjä.
Lindroos opiskeli nuorena puusepäksi ja oli 24 vuotta Säynätsalon vaneritehtaalla. Työt loppuivat, kun tehdas suljettiin vuonna 2020.
Lindroos on lähettänyt vuosien aikana satoja työhakemuksia, mutta ei ole päässyt edes haastatteluun.
– Nyt kun olen ollut taas vuosien jälkeen ihmisten parissa, olen entistä aktiivisempi, enkä pelkää enää ihmisiä. Uskallan lähteä myös muualle kysymään töitä.
Työllisyyspalvelut siirtyvät vuoden vaihteessa TE-toimistoilta kunnille. Samalla myös palkkatuen maksaminen tulee kuntien vastuulle.
Palkkatuki on ollut hyvin käytetty työllistämiskeino pitkäaikaistyöttömille. Vuosittain aloitettujen palkkatukijaksojen määrät ovat vaihdelleet noin 28 000–35 000 jakson välillä.
Työnantaja, joka palkkaa työttömän työnhakijan, voi saada tukea 50, 70 tai 100 prosenttia palkkauskustannuksista. Palkkatukea voidaan myöntää joko viideksi tai kymmeneksi kuukaudeksi.
Palkkatuesta tulee nyt kunnille kallista, jopa paljon kalliimpaa kuin työttömistä menevästä sakkomaksusta. Sakko on osuus työmarkkinamaksusta, jonka kunnat joutuvat maksamaan valtiolle pitkään työttöminä olleista.
Kun sakkomaksu on 400 euroa kuukaudessa, palkkatuki tulee maksamaan Kuntaliiton mukaan kunnille enimmillään jopa 1600 euroa enemmän työtöntä kohden.
Sakkomaksu alkaa myös juosta entistä aiemmin. Ensi vuonna sakkoa alkaa kertyä kunnille jo yli 100 päivän työttömyyden jälkeen, kun aiemmin sitä maksettiin vasta yli 300 päivää työttöminä olleista.
Se pistää kunnat laittamaan panostuksen vastikään työttömiksi jääneisiin.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen pelkää, että kuntien tulevat taloushaasteet johtavat palkkatuen käytön vähentämiseen, vaikka asiaa ei pitäisi hänen mukaansa arvioida suoraan ainoastaan euroina.
– Jos palkkatukea vertaa suoraan sakkomaksuun, silloin se on kalliimpaa, mutta jos se johtaa työllistymiseen, tulee se silloin aina halvemmaksi, sanoo Mehtonen.
Palkkatuesta kunnille vähemmän houkutteleva
Palkkatukeen kohdistuu myös muita heikennyksiä.
Hallitus on linjannut, ettei palkkatuki enää kerrytä työssäoloehtoa. Palkkatukijakson jälkeen työntekijä palautuu peruspäivärahalle ja kunnalle sakkomaksuun.
Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi pelkää pitkäaikaistyöttömien merkittävää syrjäytymistä.
– Näyttää siltä, että palkkatuki saattaa hävitä lähes kokonaan pitkäaikaistyöttömän keinovalikoimasta. Palkkatuki nähdään kunnissa hyödyttömänä, vaikka se päinvastoin työllistää, aktivoi ja tukee toimeentuloa.
Hirsjärven mukaan pitkäaikaistyöttömien tukeminen vaihtelee suuresti alueittain.
– Pahoin pelkään, että pitkäaikaistyöttömyys, joka nyt jo nousee rajusti, kasvaa edelleen.
Painotus yrityksiin
Tänä vuonna on tullut voimaan lakimuutos, jolla hallitus pyrkii siirtämään palkkatuen painopistettä julkiselta puolelta enemmän yksityissektorille. Kunnat eivät esimerkiksi voi käyttää palkkatukea enää itse.
Mehtosen mukaan muutoksesta seuraa, ettei sitä pystytä enää käyttämään julkisella sektorilla yhtä vapaasti kuin aikaisemmin.
– Se on jopa tutkimuksissa todettu, että yksityiselle puolelle suuntautuva palkkatuki on julkista sektoria tehokkaampi toimi edistää työllistymistä, sanoo Mehtonen.
Katso videolta, mitä tunteita palkkatuen muutokset aiheuttavat.
Työllistymispalvelujen siirtymisessä kunnille uhkaa käydä samalla tavalla kuin sote-uudistuksessa: uusi palvelujen järjestäjä saa vähemmän rahaa kuin entinen.
Jyväskylän Työllisyyspalvelujen työllisyysjohtaja Hanna Lähteelän mukaan myös Keski-Suomeen alueelle valtionosuusrahoitus tulee olemaan jonkun verran pienempi kuin mitä valtio on aiemmin käyttänyt TE-toimistoon.
Palkkatuen pääpaino on Jyväskylässä ollut jo yrityksissä, mutta sitä tullaan myöntämään Lähteelän mukaan kuten ennenkin, myös järjestöille.
– Rahoitusmalli toki haastaa, että riittääkö palkkatukien määräraha koko vuodelle, mutta palkkatuki tulee säilymään, Lähteelä sanoo.
Järjestöillä huoli pitkäaikaistyöttömistä
Jyväskylän Suvanto tuottaa palveluja syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille, kuten työvalmennusta vankilasta vapautuneille.
Yhdistyksellä on ollut tänä vuonna 19 työtöntä työllistettynä palkkatuella. Yhdistyksessä tuetaan ja etsitään ihmisten vahvuuksia.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja Erja Blomberg pelkää, ettei yritysmaailmassa ole samanlaisia resursseja kuin järjestöillä tukea ihmisiä, joilla on esimerkiksi joku sairaus tai vamma.
– Jos palkkatuki loppuu järjestöiltä, ajattelen, että silloin nähdään suuri joukko ihmisiä, jotka ovat viranomaispäätöksellä syrjäytettyjä. Se kuulostaa tosi julmalta arvovalinnalta.
Jan Lindroos tietää, miten työttömyys syö miestä. Hän pitää tärkeänä, että työttömille tarjottaisiin jatkossakin mahdollisuus päästä palkkatuilla töihin järjestöihin, jossa työllistyminen onnistuu matalalla kynnyksellä.
– Moni on työttömänä kotona, ja jos tällaisia yhdistyksiä ei ole, ja ei saa töitä, jää vielä pahemmin jumiin kotiin.
