Lumehoito voi parantaa hyvinvointia, vaikka koehenkilöt tietävät saavansa plaseboa. Tulokset vahvistavat käsitystä mielen voimasta terveydessä.
Pelkkä kokemus hoidetuksi tulemisesta voi vaikuttaa terveyteen myönteisesti.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että plasebolla eli lumehoidolla tai -lääkkeellä on usein koehenkilöiden terveydentilaa parantava vaikutus.
Jotta tutkimustulokset olisivat luotettavia, koehenkilöille ei yleensä ole kerrottu, saavatko he oikeaa hoitoa tai lääkettä vai plaseboa.
Viime vuosina tutkimusta on laajennettu siten, että koehenkilöille on avoimesti kerrottu heidän saavan plaseboa.
Myös tällainen avoin lumehoito voi lisätä koehenkilöiden hyvinvointia.
Sokeritabletit paransivat lyhytaikaista muistia
Yksi tuoreimmista tutkimuksista tulee Italiasta. Milanolaisen yliopiston psykologit selvittivät plasebohoidon tehoa itsenäisesti asuvilla ikääntyneillä.
Kaikille 90 koehenkilölle annettiin samanlaisia tabletteja kolmen viikon ajan.
Osalle kerrottiin tablettien olevan monivitamiineja, jotka muun muassa parantavat muistia ja vähentävät väsymystä.
Osa koehenkilöistä sai tietää, että oikeasti kyseessä on sokeritabletti eikä sillä ole terveyttä kohentavia ominaisuuksia. Tälle ryhmälle kerrottiin tutkijoiden olevan kiinnostuneita nimenomaan plasebo-vaikutuksesta.
Tutkimustulokset saattavat tuntua maalaisjärjen vastaisilta. Lyhytaikainen muisti parani ja koettu stressi väheni nimenomaan niillä, jotka tiesivät syövänsä lumetabletteja.
Tutkimus vahvistaa käsitystä mielen ja kehon yhteydestä ihmisten hyvinvoinnissa.
Plasebon vaikutukset rajallisia
Lääkäriliiton parin vuoden takaisen, plasebohoitojen etiikkaa käsittelevän julkaisun mukaan plasebovaikutukset ovat mukana kaikessa paranemisessa. Pelkkä kokemus hoidetuksi tulemisesta vaikuttaa myönteisesti hoitotulokseen.
Lisäksi potilaan positiivisten odotusten vahvistaminen tutkitusti tehokkaissa hoidoissa vahvistaa hoidon vaikutusta.
Lääkärit Toivo Uksila ja Pekka Louhiala kirjoittavat aikakauskirja Duodecimissa, että valtaosassa tutkimuksista avoimen plasebon ryhmä hyötyi usein silloin, kun tutkittiin vaikutusta subjektiiviseen asiaan, kuten kipuun tai ahdistukseen. Hyötyä ei usein ollut objektiivisiin vaivoihin, kuten selän liikkuvuuteen.
Hyvät tulokset perustuvat mahdollisesti lähinnä siihen, miten asiasta on kerrottu tutkittaville. Uksilan ja Louhialan mukaan avoimilla plaseboilla ei todennäköisesti tule olemaan käyttöä potilaiden hoidossa.
Toimittaja Tiia Nurmilaakso selvittää Akuutti-dokumentissa mielen parantavaa voimaa.
