Alatyylisiltäkin kuulostavilla nimillä voi olla oikeat syynsä ja mielenkiintoiset tarinansa.
Vajaat 100 kilometriä Oulusta etelään, vilkkaan nelostien varrelta Pulkkilan kohdalta löytyy hampurilaisravintola Hesburger. Kun painat jarrua, kurvaat pihaan ja katselet ympärillesi, olet kutakuinkin siellä. Terskanperällä.
Kun Me Naiset -lehti kyseli lukijoiltaan Suomen hauskinta paikannimeä, Terskanperä oli ykkönen.
Hauskuus tuntuu olevan täältä aika kaukana. Syksyinen maisema on täälläkin kohtuullisen ankea. On selvää, että missään metropolissa ei olla.
Muutama talo, yksinäinen tie, metsää, pelloilla muoviin käärittyjä heinä- ja rehupaaleja. Taivaalla lentelee muutama joutsen matkalla kohti lämpimämpiä seutuja, koska ei mene kauaakaan ennen kuin Lamujoki jäätyy.
Tapaamme vanhemman miehen, joka on sauvakävelyllä. Hän opastaa meidät ehkä hieman hämmentyneenä oikeaan paikkaan.
Paikalliset eivät tiettävästi kylänsä nimeä kauheasti häpeile, vaikka mitään tienviittaa sieltä on turha hakea. Se oli mieluinen matkamuisto ja varastettiin aina. Yksi päätyi tiettävästi Turun telakan kahvilan seinälle.
Terskalla monta merkitystä
Vaikka useimmat suomalaiset eivät sitä ehkä tiedä, murrealueesta riippuen terskalla on muitakin merkityksiä kuin se miehen anatomiaan liittyvä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi puussa tai raudassa olevaa paksunnosta, pientä poikaa tai vaikka turvonnutta sormenpäätä.
Ja kohta meillä on taas ristinämme terskaiset tiet. Niin pohjalaismurteissa kutsutaan kulkijalle ilkeää lopputulosta, kun loskainen tie jäätyy muhkuraiseksi.
Paikannimi voi siis sisältää härskiksi tai alatyyliseksi mieltämämme sanan, vaikka sitä ei alun perin sellaiseksi ole tarkoitettukaan.
Tässä tapauksessa Terskanperän nimi juontuu yhdestä talosta ja siellä asuneesta perheestä.
Terskanperä sai nimensä Terskan perheeltä
Terska-niminen talo ilmaantui Pulkkilan rippikirjaan vuonna 1809. Talossa asui Terskan perhe, joka tuskin mielsi nimeään mitenkään kummalliseksi. Terskanperä muodostui kantatalon ja sen torppien ympärille.
Talon kohdalla suo ainakin joskus ulottui lähes jokeen asti. Sanana terska tarkoittaa tässä tapauksessa vaikeakulkuista mättäikkösuota.
Terskanperä viittaa siis Terskan sukuun ja terskan etymologia suohon.
Eri puolilla Suomea on nimiarkiston mukaan muutamia muitakin Terska-alkuisia paikannimiä. Niitä löytyy Mikkelistä, Rantasalmelta, Kemijärveltä, Pudasjärveltä ja Simosta.
