Lastensuojeluun ei ole helppoja ratkaisuja Pohjanmaalla. Lapset voidaan laittaa jonoon odottamaan palvelua tai nimetä heidät työntekijöille, jolloin henkilöstömitoitus ylittyy.
Moa Mattfolk,
Pekka Ruissalo,
Elina Viitanen
Lainmukainen lastensuojelun järjestäminen toteutuu Suomessa kaikkein huonoiten Pohjanmaalla. Asia käy ilmi THL:n tuoreista tilastoista.
Pohjanmaalla asiakkaita on ollut keskimäärin 48 yhtä sosiaalityöntekijää kohti. Lakisääteiset käsittelyajat myös ylittyivät alueella jopa kolmasosalla asiakkaista.
Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaalijohtaja Carina Nåhls sanoo, että hyvinvointialueella oli viime joulukuussa kaksi vaihtoehtoa:
– Joko laitamme lapset jonottamaan lastensuojeluun tai sallimme sen, että mitoitus ylittyy. Tilastoista voi nähdä, että meillä ei ole lapsia jonossa, vaan heidät on jaettu sosiaalityöntekijöille.
Lastensuojelun henkilöstömitoituksen mukaan yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla asiakkaana enintään 30 lasta.
Lisää: Vain kaksi aluetta pystyy noudattamaan lastensuojelulakia – työntekijällä on pahimmillaan 50 lasta vastuullaan
Nopeaa ratkaisua ei ole
Sosiaalijohtaja Carina Nåhlsin mukaan Pohjanmaan hyvinvointialue on yrittänyt löytää ratkaisua työntekijäpulaan.
Nopeaa ratkaisua ei ole kuitenkaan välttämättä löydettävissä, sillä Suomessa on ylipäätään vaje sosiaalityöntekijöistä.
Vaje on vaikuttanut myös Pohjanmaan tilanteeseen.
– Alussa haaste oli iäkkäiden ja vammaisten palveluissa, mutta viime vuoden puolella se kääntyi enemmän lastensuojeluun. Tällä hetkellä meillä on kahdenkymmenen sosiaalityöntekijän vaje, tyhjien virkojen määrä on kuusi.
Nåhls kertoo, että suunnitteilla on palvelurakenteellisia muutoksia.
Tilannetta pyritään parantamaan myös esimerkiksi sitoutumispalkkiojärjestelmän avulla.
– Lisäksi tarkistamme, minkälaisia työtehtäviä voimme siirtää pois sosiaalityöstä. Se ei lisää sosiaalityöntekijöiden määrää, mutta helpottaa nyt työskentelevien kuormitusta. Samalla lisäämme resurssia lastensuojelun tukipalveluihin.
Kantelu oli lakisääteinen
Pohjanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun henkilöstö teki itsestään kantelun aluehallintovirastoon ennen vuodenvaihdetta.
– He ilmoittivat viranomaisille, että me emme täytä lain mukaisia kriteereitä. Tämä on velvoite aina, jos tällainen tilanne syntyy, Nåhls sanoo.
Sosiaalijohtaja kommentoi kantelun mahdollisia seurauksia lyhytsanaisesti.
– Valvontaviranomaiset aloittavat valvonnan aina silloin, kun tulee ilmoitus, että on jotain puutteita palveluissa.
Pääluottamushenkilö huolissaan työntekijöistä
Julkisalan koulutettujen neuvontajärjestö JUKOn koordinoiva pääluottamushenkilö Katja Rosenzveigin mukaan tilanne herättää työntekijöissä epätoivoa, vaikuttaa työmotivaatioon ja siksi sairastumisia tulee helposti.
– Kun on sitoutunut tarjoamaan hyvää hoitoa, saattaa venyä oman jaksamisen rajoille. Työntekijä voi kokea tilanteesta syyllisyyttä, vaikka siihen ei ole syytä.
Rosenzweigin mukaan lastensuojelualalle ei haluta hakeutua, sillä työ mielletään raskaaksi. Monet myös lopettavat muutaman vuoden työskentelyn jälkeen, kun työn todellisuus paljastuu.
Pohjanmaan hyvinvointialueella työvoimapulaa syventää se, että hakijan on osattava ruotsia. Tilanne on huonoin alueen pohjoisosissa.
Joillakin hyvinvointialueilla tilannetta on pyritty parantamaan maksamalla työntekijöille bonusta ylimääräisistä asiakkaista. Tätä käytäntöä ei Pohjanmaan alueella Rosenzveigin mukaan ole käytössä.
Sen sijaan työnantaja on viestittänyt, että palveluita järkeistetään ja uudelleen järjestellään, ja samalla myös työntekijöitä tullaan kuulemaan, hän kertoo.
Tähän menee kuitenkin aikaa.
– Toivon, että työntekijät otetaan mukaan kehittämistyöhön, jotta henkilöstö sitoutuu muutokseen. Raha ei pelkästään ratkaise sitä, missä ihmiset haluavat olla töissä, Katja Rosenzveig painottaa.
