Somevaikuttajat väittävät, että korkea määrä stressihormonia turvottaa kasvoja. Asiantuntijan mukaan asia on paljon monimutkaisempi.
– Et ole ruma, sinulla vain on kortisolinaama! toteaa nuori nainen videolla.
Viime aikoina sosiaalisessa mediassa on levinnyt sisältöä, jossa käsitellään ”kortisolikasvoja” (englanniksi cortisol face). Videoissa väitetään, että voimakkaan stressin nostattama stressihormoni kortisoli saisi kasvoilla aikaan turvotusta.
Sisältöön kuuluu useimmiten ennen–jälkeen-kuvia, joissa kasvot näyttävät ensin pöhöttyneiltä ja sittemmin kaventuneilta. Joskus videoissa tarjotaan vinkkejä kortisolikasvojen parantamiseksi.
Suosituimpia on katsottu miljoonia kertoja esimerkiksi Tiktokissa.
Voiko kovan stressin todella nähdä kasvoista? Kysyimme asiaa yleislääketieteen erikoislääkäri Atte Vadénilta terveyskonserni Mehiläisestä.
Stressi voi muuttaa elintapoja
Vadénin kanta on selvä: korkea kortisolitaso ei pyöristä kasvoja terveellä ihmisellä, eikä kortisolikasvoisuus ole lääketieteellinen termi.
Stressi kuitenkin voi sinänsä vaikuttaa kasvojen turvotukseen, mutta vaikutus on monimutkaisempi, Vadén huomauttaa.
– Siinä on useampia ajureita, eikä kortisoli ole niistäkään se merkittävin.
Vadénin mukaan kasvojen pöhöttyminen johtuu todennäköisemmin stressin aiheuttamista elintapojen muutoksista: valvomisesta, liikkumattomuudesta sekä epäterveellisestä ruokavaliosta.
– On yleisestikin kansan tuntema ilmiö, että kasvot pöhöttyvät tilanteissa, joissa tulee kovasti vaikkapa univelkaa. Siinä kortisoli on vähän niin kuin rikkana rokassa.
Kohonnut kortisoli voi saada ihmisen toisaalta himoitsemaan rasvaista ja suolaista ruokaa, jotka kerryttävät kasvoihin nestettä.
Ei hokkuspokkus-konsteja
Jotkin sairaudet voivat saada elimistön tuottamaan epätavallisen määrän kortisolia, mikä aiheuttaa ajan mittaan ja muiden oireiden ohella kasvojen pyöristymistä. Näistä merkittävin on Cushingin oireyhtymä.
Myös lääkkeenä käytetty, kortisolille läheinen kortisoni voi isoilla annoksilla turvottaa kasvoja.
Vadén ei löytänyt tutkimustietoa siitä, millaisilla kortisolitasoilla voisi aiheutua merkityksellistä kasvojen turvotusta.
– [Tällöin] kyse on kuitenkin sairaudesta, ei normaalista stressireaktiosta tai kortisolitason vaihtelusta, Vadén sanoo.
Hän kehottaa suhtautumaan varoen videoihin, joissa kehon hormonitasoihin tarjotaan nopeita ratkaisuja, mutta ei pidä sisältöjä varsinaisesti ongelmallisina.
– Jos somevideon opetus on se, että kannattaa liikkua säännöllisesti ja levätä riittävästi ja syödä pääasiassa terveellisesti, niin sittenhän se on hyvä juttu.
Osassa videoista ”kortisolikasvoihin” kuitenkin tarjotaan ratkaisuksi erilaisia tuotteita, esimerkiksi laimennettua omenaviinietikkaa. Tällaiset niksit perustuvat Vadénin mukaan ”koviin harhaluuloihin”.
– Jos siellä joku tarjoaa hokkuspokkus-keinona kaamean kalliita vitamiinipillereitä, joilla asiat korjaantuu, niin sitten on kyseessä puhdas kusetus.
Hän huomauttaa, että kortisolihormoni ei ole lähtökohtaisesti vältettävä asia, vaan elimistön toiminnan kannalta normaali ja elintärkeä. Kuitenkin liian korkea kortisolitaso, kuten myös liian matala, aiheuttaa kehossa ongelmia.
Omia kortisolitasoja ei voi suoraan mitata, mutta stressin hallinnalla voi yrittää vaikuttaa elimistön erittämän kortisolin määrään.
Vadén muistuttaa, että hyvinvointi lähtee kokonaisuudesta. Siihen kuuluvat levon ja rasituksen sopiva suhde sekä terveellinen ruokavalio.
Kuuntele Areenasta, miten pitkäkestoinen stressi voi vaikuttaa kehoon ja mieleen:
