Koronatapaukset eivät ole kasvussa, mutta kaikkea muuta on tarjolla. Mykoplasmaa ja hinkuyskää on epidemiaksi asti.
Kuluvan syksyn tautitilanne on monin tavoin poikkeuksellinen, sanoo HUS-yhtymän infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.
Samaan aikaan on jyllännyt sekä mykoplasma- että hinkuyskäepidemia. Mykoplasma ja hinkuyskä ovat bakteerin aiheuttamia hengitystietulehduksia.
– Mykoplasmaepidemia tulee aina joidenkin vuosien välein, ja se voi aiheuttaa varsinkin lapsilla ja nuorilla aikuisilla jopa keuhkokuumetta, jotta heillä harvemmin on. Hinkuyskä taas aiheuttaa pitkittynyttä hankalaa yskää, joka voi kestää kahdesta kolmeen kuukauttakin, Järvinen sanoo.
Mykoplasman aiheuttama keuhkokuume vei nuoria aikuisia sairaalahoitoon jo kesällä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallisen tartuntatautirekisterin mukaan varmistettuja mykoplasmatapauksia on ollut tänä vuonna jo 7 681, kun niitä viime vuonna oli yhteensä 394.
Hinkuyskätapauksia on puolestaan todettu tänä vuonna jo 2 434, kun niitä viime vuonna oli yhteensä 130.
Koronatapaukset eivät ole kasvussa, mutta kaikkea muuta on tarjolla
Yllättävää on Järvisen mukaan se, että koronainfektioiden tapausmäärät eivät ole lähteneet kasvuun, ainakaan sairaalatapausten määrällä mitattuna.
Myöskään jätevesistä mitatut koronavirusmäärät eivät ole marraskuun alkupuolella lähteneet aiempien vuosien tapaan nousuun.
Koronavirusta esiintyy kuitenkin tasaisesti.
Sen sijaan muita tauteja on nyt paljon liikkeellä, tai Järvisen sanoin ”vähintäänkin normaalisti”.
– Meillä on parisataa hengitystieinfektiota aiheuttavaa virusta ja tämä vuodenaika on monien näiden virusten tyypillistä huippuesiintymäaikaa. Ihan tarkkaa kuvaa tavallisten hengitystieinfektioiden määrästä ei saada, koska niitä ei tilastoida. Valtaosa on tavallisia nuhakuumeita ja flunssia.
Se, että tauteja on nyt paljon, joitakin jopa epidemiaksi asti, taas johtuu Järvisen mukaan nimenomaan koronasta, tai sen jälkimainingeista.
Koronavuosien aikana kaikkien hengitystieinfektioiden esiintyminen väheni Järvisen mukaan noin 30–40 prosenttia. Sen vuoksi väestöllä ei ole vastustuskykyä edellisten vuosien ajalta, joten yhä useampi on altis saamaan nyt liikkeellä olevia tauteja, Järvinen sanoo.
– Voi ajatella, että nyt tulevat ne epidemiat, jotka koronavirusrajoitusten aikana ovat jääneet tulematta. Ne tulevat nyt kaikki enemmän tai vähemmän kerralla.
Mitä kaikkea onkaan vielä tulossa?
Alkava talvi tuo tuttuun tapaan mukanaan lisää viruksia tautiryppääseen.
Influenssaa ei ole vielä Järvisen mukaan epidemiaksi asti. Hän arvioi influenssakauden pahenevan joulun tienoilla.
Sen sijaan RS-virus näyttää olevan tulossa jo aiemmin, Järvinen kertoo.
– Meillä on Suomessa yksittäisiä potilaita jo nähty ja ainakin jossain päin Eurooppaa RS-virusmäärät ovat jo jonkun viikon ajan lisääntyneet.
HUS on alkanut tarjota RS-virusta vastaan kehitettyä vasta-ainetta eli nirsevimabia vastasyntyneille ja riskiryhmiin kuuluville. Tavoitteena on ehkäistä suurin osa RS-viruksen aiheuttamista imeväisikäisten vakavista sairastumisista ja sairaalahoidoista.
– Meillähän kaikkein pienimmät lapset ovat niitä, jotka joutuvat sairaalahoitoon hengitysvaikeuksien takia RS-viruksen saatuaan. Vasta-aineen pitäisi estää tartunnan saaminen ja taudin vaikeutuminen. Sikäli talvi saattaa olla mielenkiintoinen RS-viruksen ja pienten lasten osalta, että miten hyvin saamme sairaalapaikkoja säästettyä.
