Miehen epäillään ampuneen kahta poliisia kohti käsiaseella Espoossa. Helsingissä poliisia päin ammuttiin jalkajousella. Molemmat tapaukset sattuivat eilen torstaina.
Poliisi kohtaa äärimmäistä väkivaltaa viikoittain, kertoo oikeustieteen tohtori ja poliisioikeuden dosentti Henri Rikander Itä-Suomen yliopistosta.
Yleisimmin poliisiin kohdistuva väkivalta on lyömistä, potkimista tai painimista. Tyypillisimmin poliisi kohtaa väkivaltaa kohdehenkilön kiinniottotilanteessa.
Torstaina pääkaupunkiseudulla tapahtui jopa kolme poliisiin kohdistunutta epäiltyä murhan yritystä, kun Espoon Leppävaarassa kahta poliisia kohti ammuttiin käsiaseella ja Helsingin Vesalassa yhtä poliisia ammuttiin jalkajousella.
Rikander pitää ampuma- ja teräaseiden ilmenemistä katukuvassa huolestuttavana ilmiönä. Viime kuukausina uutisissa on ollut erilaisia puukotustapauksia.
Rikanderin mukaan tuoreiden tapausten perusteella ei voi kuitenkaan todeta, että esimerkiksi laittomia aseita olisi tällä hetkellä aiempaa enemmän.
– Poliisiin kohdistuva väkivalta on raaistunut, joten sinänsä voi sanoa, että kynnys ampuma- ja teräaseiden käytölle on madaltunut, jos sellaista kantaa mukanaan.
Poliisiin kohdistuvaan väkivaltaan on ottanut kantaa myös tuore poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki.
– Poliisiin kohdistuu joka ikinen päivä väkivaltaa ja väkivallan uhkaa. Poliisityön toimintaympäristö on muuttunut vaarallisemmaksi. Tähän vaikuttaa huumausaineiden käyttö, laittomien aseiden saatavuus, mielenterveyden ongelmat ja asenteet viranomaisia kohtaan, hän kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Yhteiskunta odottaa poliisilta yhä enemmän
Poliisi ei voi aina ennakoida, millaisella varustuksella kohdehenkilö liikkuu. Siksi ampuma-aseen löytyminen kiinniottohetkellä on poliisille äärimmäisen vaarallinen tilanne. Rikanderin mukaan yhteiskunta odottaa yhä enemmän suorituskykyä poliisilta.
– Pariisin terrori-iskujen jälkeen poliisissa on näkynyt panssaroituja ajoneuvoja ja varusteet ja univormu ovat muuttuneet. Poliisin aseistusta ja koulutusta parannetaan koko ajan.
Poliisihallituksen tietojen mukaan tapauksia, joissa virkamiestä on vastustettu väkivaltaisesti, on kuluvana vuonna tapahtunut 600 kertaa.
Määrä on kasvanut vuosi vuodelta tasaisesti. Vuonna 2010 tapauksia oli 532, ja viime vuonna jopa 909.
Tarkkaa tietoa siitä, kuinka usein tapauksissa käytetään ampuma- tai teräasetta tai muuta vakavaa, henkeen ja terveyteen kohdistuvaa vaaraa, ei ole.
Poliisihallituksen mukaan poliisi on kuluvana vuonna ollut yli 1 600 kertaa tilanteessa, jossa se on joutunut pitämään ampuma-asetta esillä varautumisen tai toimintaansa tukevan syyn vuoksi. Vuonna 2010 tällaisia tilanteita oli 66.
Rikanderin mukaan paraikaa on käynnissä lain valmistelu rikoslaissa olevaa ampuma-aselain säätelyä kohtaan.
– Tarkoituksena on koventaa rangaistusta, jos luvatonta ampuma-asetta kantaa julkisella paikalla. Mielestäni poliisin tulisi kehittää kykyä sen selvittämisessä, mistä luvattomat aseet ovat peräisin. Jos poliisi saisi enemmän resurssia liikennevalvontaan, myös siten luvattomia aseita saataisiin pois markkinoilta.
Ampuma-aseita löytyy lähes päivittäin
Rikanderin mukaan poliisi tavoittaa lähes päivittäin erilaisia ampuma-aseita ajoneuvojen pysäytysten yhteydessä tai kotietsinnöissä.
Hän kertoo että suurin osa poliisin kohtaamista laittomista aseista on vanhempaa asemallia. Hänen mukaansa niitä on saatavilla laittomilta markkinoilta runsaasti. Lisäksi aseita varastetaan esimerkiksi kesämökeiltä ja asekeräilijöiltä tai ostetaan asesepiltä.
Uudempaa mallia olevia aseita tehdään myös deaktivoimalla tai 3D-tulostimella. Rikander pitää huolestuttavana ilmiönä, että aseita tulee Suomeen myös sotatoimialueilta.
– Laittomia aseita on aina ollut paljon ja niitä on aina ollut saatavilla. Yksi suuri ongelma on, että poliisi ei kykene selvittämään aseiden kulkeutumista rikollisille. Ase takavarikoidaan, muttei pystytä selvittämään, mistä ase on tullut.
