torstai, 24 lokakuun

Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot kertoo Ylelle, että poliisilla on yli sata havaintoa epäilyttävistä droonilennoista. Osassa tapauksia on aloitettu esitutkinta.

Poliisin tietoon on tullut Ukrainan sodan alkamisen jälkeen yli sata epäilyttävää droonilentoa, jotka ovat poliisin selvittelyssä.

Osassa tapauksia on aloitettu esitutkinta.

Keskusrikospoliisin (KRP) päällikkö Robin Lardot ei ota kantaa siihen, kuinka monta aloitettua rikostutkintaa poliisilla on epäilyttävistä droonilennoista.

Tähän asti Suomessa on uutisoitu vain muutamista kriittisten alueiden lähellä havaituista droonilennoista, jotka ovat päätyneet poliisin esitutkintaan.

– Olemme keränneet tietoja droonihavainnoista.

– Meillä on tällä hetkellä tiedossa yli sata droonihavaintoa, jossa droonia on lennätetty lentokieltoalueella tai on toimittu lähellä kriittistä kohdetta, Lardot kertoo Ylelle.

Lardot toteaa, että lentokieltoalue tarkoittaa yleensä kriittistä kohdetta.

Hänen mukaansa ”merkityksellisiä” droonihavaintoja tehdään viikoittain.

– Niitä tehdään noin 2-3 havaintoa viikoittain.

”Aika moni selvittelyistä on vielä kesken”

Tarkoittaako tämä sitä, että teillä on tutkinnassa yli sata tällaista droonilentoa?

– Meillä on sen verran tiedossa. Kaikki liittyy vähän kaikkeen, tarvittaessa tutkimme näitä ja yhdistämme muihinkin tapauksiin.

– Kun jotain outoa tapahtuu, niin esitutkinta on osoittautunut loistavaksi työkaluksi selvittää, ketkä siellä taustalla ovat ja mistä siellä on kyse.

Onko näin, että tähän asti tutkinnassa olevien tapausten taustalta ei ole ilmennyt valtiollista toimijaa?

– Aika moni näistä selvittelyistä ja tutkinnoista on kesken. Sitä taustaa vasten ei kannata vielä tehdä johtopäätöksiä.

– Selvitettyjen tapausten tiimoilta ei ole tiedossa [että taustalla olisi valtiollinen toimija]. Siellä on voinut olla esimerkiksi liikkuvaa rikollisuutta.

Kuinka vaikea on saada selville sitä, jos valtiollinen taho on kriittisen kohteen lähellä tapahtuneen droonilennon takana?

– Se on sitä, mitä poliisi tekee muutoinkin, jos on palvelunestohyökkäyksiä tai muita. Esitutkinnan keinoin selvitetään, kuka on taustalla oleva taho on.

Drooni tarkoittaa kauko-ohjattavaa miehittämätöntä ilma-alusta.

Oliko Supolla ja sisäministerillä sama tilannekuva?

Viranomaisten ja sisäministerin lausunnot Suomen kriittisten kohteiden lähellä havaituista droonihavainnoista ja tihutöistä ovat herättäneet ihmetystä.

Ilta Sanomien mukaan sisäministeri Lulu Ranne (ps.) totesi maanantaina sisäministeriön tilaisuudessa, että ”valtionjohdossa epäillään Venäjän liittyneen Suomessa viime vuosina tapahtuneisiin vesihuollon murtoihin”.

Suojelupoliisi totesi Ylelle aiemmin, ettei se pidä todennäköisenä, että Venäjä kohdistaisi Suomeen tällä hetkellä laajamittaista sabotaasia.

– Sellainen olisi rinnastettavissa aseelliseen hyökkäykseen, Suojelupoliisin vastatiedusteluosaston päällikkö Teemu Liikkasen totesi tässä Ylen jutussa.

Supo toisti myös ministerin lausuman jälkeen, ettei näissä tapauksissa ole ollut viitteitä valtiollisesta toimijasta.

Sisäministeri vakuutti X:ssä, että suojelupoliisilla ja sisäministerillä on sama näkemys tilanteesta.

”Venäjä-yhteys on olemassa tiettyjen häiriöiden osalta”

Yle kysyi tänään keskiviikkona sisäministeriöstä, onko johonkin kriittiseen infraan kohdistuneiden tekojen taustalla ollut valtiollinen toimija. Kysyimme myös, mihin valtiolliseen toimijaan sisäministeri on viitannut lausunnossaan.

Sisäministeriön viestintäosasto välitti Ylelle vastauksen.

Se on annettu sisäministeriön osastopäällikön Tomi Vuoren ja kansallisen turvallisuuden yksikön johtajan Petri Knapen nimissä.

– Vesilaitosmurtojen ja droonihavaintojen osalta ei ole tietoa valtiollisen toimijan osallisuudesta asiaan.

– Muun muassa droonihavaintojen osalta poliisissa on kuitenkin useita selvityksiä kesken. Venäjä-yhteys on olemassa tiettyjen gps- ja gnss-häiriöiden osalta, vastauksessa todettiin.

Ministeriön vastauksessa myös mainittiin, että Venäjä ja Kiina ovat suurimpia valtiollisia toimijoita, jotka kohdistavat vaikuttamista länsimaihin.

Jaa.
Exit mobile version