Ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa juhlistava Helsinki Pride huipentui viime lauantaina satatuhatpäiseen kulkueeseen.
Tänä vuonna maan näkyvimpään ihmisoikeustapahtumaan osallistui ensimmäistä kertaa myös Suomen Sateenkaaripoliisien yhdistys kolmenkymmenen hengen voimin. Mukana oli myös poliisiopiskelijoita ja eläköitynyttä henkilöstöä.
– On todella tärkeää näyttää, että meitä vähemmistöihin kuuluvia on ollut poliisissa aina. Astuimme nyt ensimmäistä kertaa julkisesti rintamana esiin, Sateenkaaripoliisien puheenjohtaja Noora Halmeenlaakso sanoo.
Helsinkiläinen Halmeenlaakso on osallistunut Pride-kulkueeseen lukuisia kertoja yksityishenkilönä ja kerran virkatehtävissäkin. Viime lauantain Pride oli hänelle kuitenkin kaikista merkityksellisin.
– Jos meidän näkymisemme vaikuttaa siten, että joku poliisi ei vaihda uraa tai eläköidy ennen kuin uskaltaa elää oman näköistään elämää, niin se on valtava juttu yhteisömme näkökulmasta.
Sateenkaaripoliisien läsnäolosta kulkueessa ei kerrottu julkisuuteen etukäteen.
Puheenjohtaja kertoo, että yhdistyksen jäsenet ovat ”hirveän tietoisia” Pride-liikeen syntyhistoriaan liittyneestä väkivaltaisesta poliisiratsiasta New Yorkin Greenwich Villagesta vuonna 1969 ja maailmalla Pride-tapahtumissa tapahtuneesta poliisiväkivallasta. Pride-liikkeen voidaan katsoa syntyneen, kun ihmiset astuivat kaduille vastustamaan Stonewall Inn -kapakkaa ratsanneita poliiseja.
Osa ajatteleekin, että poliisit eivät kuulu Pride-kulkueeseen. Pääosin sateenkaaripoliisien saama vastaanotto viime lauantaina oli hyvä, mutta vastustustakin oli. Muun muassa keskisormea näytettiin.
– Ymmärrämme hyvin, että poliisien mukanaolo kulkueessa aiheuttaa joissakin negatiivisia tuntemuksia, siksi on tärkeää kertoa, millä asialla olemme, Halmeenlaakso sanoo.
Tavoitteena luottamuksen kasvattaminen
Neljä vuotta sitten perustetun yhdistyksen tavoitteena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta poliisiorganisaation sisällä ja kaikessa poliisin toiminnassa muun muassa järjestämällä koulutusta ja tuomalla vähemmistöjen ääntä keskusteluun.
Halmeenlaakso muistuttaa, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin liittyviä rikoksia raportoidaan edelleen vähän, koska uhrit eivät aina usko, että poliisi kohtelisi heitä yhdenvertaisesti.
– Jotta pystyisimme kasvattamaan luottamusta poliisiin, se vaatii sen, että useampi tietäisi olemassaolostamme. Myös se on yksi syy siihen, että halusimme näkyä Pridessa.
Hän näkee, että myös poliisien ammattikunnan tulee heijastella yhteiskunnan monimuotoisuutta.
– Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni voisi nähdä poliisissa oman itsensä. Emme kaikki ole valkoisia heteromiehiä.
Moni salaa suuntautumisensa työpaikallaan
Sateenkaaripoliisien edellä lauantain kulkueessa kävelivät Sateenkaariopettajat.
Kansalaisjärjestö Setasta kerrotaan, että sen jäsenjärjestöjen määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Myös yhä useammalla organisaatiolla on nykyään oma epävirallinen sateenkaariverkostonsa.
Helsinki Priden toiminnanjohtajan Annu Kemppaisen mukaan verkostojen lisääntyminen kertoo siitä, että sateenkaari-ihmiset haluavat vahvistaa oikeuksiaan ja tarjota sekä saada vertaistukea työyhteisöissään.
Katso tästä taltiointi Helsinki Pride 2024 -tapahtumasta:
– Ihmiset joutuvat peittelemään itseään työelämässä. Se tarkoittaa tietysti sitä, että ihmisen työteho ja luovuus kärsivät. Se estää myös työssä syntyvien merkityksellisten ihmissuhteiden muodostumista ja hakeutumista vaativimpiin tehtäviin, Kemppainen sanoo.
Euroopan perusoikeusvirasto teki vuonna 2020 Suomea koskevan selvityksen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemasta työelämässä. Siinä kävi ilmi, että vain kahdeksan prosenttia sateenkaarityöntekijöistä kokee, että voi olla täysin avoimesti oma itsensä työpaikallaan. Vastaajista valikoivasti avoin oli 65 prosenttia. Kokonaan oman sukupuoli-identiteettinsä salasi peräti 27 prosenttia.
Monella yrityksellä omat verkostonsa
Poliisien ja opettajien lisäksi omat sateenkaariverkostonsa on muun muassa Nokialla, Kelalla, Diakonissalaitoksella ja Accenturella.
Elisan Rainbow community perustettiin kaksi vuotta sitten.
Elisan Excellence & Quality -alueen johtaja Seija Saarikivi kertoo, että Elisalla tehdään hanakasti asioita yhdenvertaisuuden eteen. Esimerkiksi henkilöstöjärjestelmän binääriseen mies–nainen-jaotteluun lisättiin muu-vaihtoehto jo vuonna 2020.
– Mutta ne olivat aiemmin enemmänkin reaktioita muuttuvaan maailmaan kuin yrityksen sisältä kumpuavia tarpeita. Perustimme verkoston, jotta saisimme talon sisäisen äänen kuuluviin paremmin.
Elisa Rainbow Community tapaa kuukauden tai kahden välein virtuaalisesti. Tapaamisissa käydään läpi, millaista kehitystä verkosto on saanut aikaan ja millaisia havaintoja siihen kuuluvat jäsenet ovat tehneet. Osuutensa on aina myös vertaistuellisilla keskusteluilla.
Saarikivi kertoo, että yhteisössä on voimaa kun halutaan saada muutosta aikaan. Sateenkaariverkoston kautta Elisalle lisättiin pikavauhdilla unisex-vessoja. Asiasta oli mainittu aiemminkin yksittäisten työntekijöiden toimesta, mutta se ei ollut saanut samanlaista kaistaa.
– On turvallisempaa tuoda tarve esille, kun sen voi tehdä yhteisön nimissä, kun puhutaan myös haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä.
Vaikka monet yritykset ovat laskeneet sateenkaariliput Pride-kuukauden päätyttyä, verkostot eivät hiljene.
Sateenkaaripoliisien puheenjohtaja Noora Halmeenlaakso kertoo menevänsä konttorihommiin keskusrikospoliisille sateenkaaripoliisien t-paita päällään.
– Me emme ole olemassa vain kesäkuussa. Työn on totisesti jatkuttava.
