sunnuntai, 23 maaliskuun

Toimien syynä on erimielisyys palkankorotuksista. Työnantajaa edustava Valtion työmarkkinalaitos on keskeyttänyt neuvottelut.

  • Marica Paukkeri
  • Anni Kavander

Valtion työntekijöitä koskevat neuvottelut ovat pahasti jumissa, ja esimerkiksi poliisit valmistautuvat parhaillaan lakkoon.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että poliisit ovat päättäneet mennä lakkoon. Ylen tietojen mukaan virallisia lakkopäätöksiä ei kuitenkaan ole vielä tehty.

Lakkoihin kuitenkin valmistaudutaan, ja Ylen tietojen mukaan päätöksiä on tehty tänään.

HS on nähnyt poliisien sisäisessä ryhmässä julkaistun viestin asiasta. HS:n mukaan viestissä on sanottu, että Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL on tehnyt lakkopäätökset ja niistä viestitään jäsenistölle lähiaikoina.

SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne toteaa Ylelle, että päätökset työtaistelutoimista tekee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon hallitus. Rinne vahvistaa poliisien valmistautuvan työtaisteluun.

– Me nojaamme vahvasti neuvottelujärjestö Jukoon, jonka hallitus tekee päätökset oman aikataulunsa mukaisesti. Minä ja jäsenkuntani olemme sitoutuneet päätöksiin, joita Jukon hallitus tekee.

Rinne pitää lakkopäätöstä nykyisessä neuvottelutilanteessa ”erittäin todennäköisenä”.

– Meillä valtiolla on kunnioitettu työrauhavelvoitetta sekä työnantaja- että työntekijäpuolella. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa työnantaja eli Valtion työmarkkinalaitos on keskeyttänyt neuvottelut eikä uusia neuvotteluaikoja ole sovittu. Olemme vakavan paikan edessä.

Hallitus oli tänään koolla. Ylen tietojen mukaan kokouksessa päätettiin lakoista, mutta päätöksistä tai niiden sisällöstä ei vielä kerrota julkisuuteen. Tällä saatetaan pyrkiä lisäämään työnantajapuolelle vielä painetta palata takaisin neuvottelupöytään.

Jukon hallituksen puheenjohtaja, Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto painottaa, että lakkoilu ei ole Jukon tavoite.

– Näyttää valitettavan todennäköiseltä, että niihin ajaudutaan. Tilanne on kestämätön, ja nähtävästi tarvitaan painostustoimia, jotta neuvotteluissa päästäisiin eteenpäin.

Poliiseja koskevat suojelutyömääräykset, joten osa poliiseista olisi töissä lakosta huolimatta.

Taustalla valtion jumiutunut työkiista – Työnantaja: Tilanne kriittinen

Toimien syynä on erimielisyys palkankorotuksista. Valtion työntekijöiden sopimukset ovat olleet katkolla maaliskuun alusta alkaen.

Valtion työntekijöitä neuvotteluissa edustavat Ammattiliitto Pro, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, johon poliisitkin kuuluvat, ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ovat jo nyt ottaneet käyttöön lievemmät työtaistelutoimet, kuten ylityö- ja vuoronvaihtokiellot.

Valtion työmarkkinalaitos keskeytti 7. maaliskuuta neuvottelut työntekijäpuolen kanssa.

Ylelle neuvottelutilannetta on kuvattu äärimmäisen poikkeukselliseksi: esimerkiksi poliisit ovat lakkoilleet vain kerran vuonna 1976. Viime lakosta on siis jo lähes viisikymmentä vuotta sitten.

Valtion virkamiehet taas lakkoilivat viimeksi vuosikymmen myöhemmin eli vuonna 1986.

Kun neuvottelut katkaistiin työntekijäpuoli jyrähti: työnantajapuoli oli tuonut pöytään vain yhden tarjouksen ja kun se ei työntekijöille kelvannut, valtio keskeytti neuvottelut.

Työntekijäpuoli on kertonut hakevansa neuvotteluissa samoja palkankorotuksia kuin liittokierroksen avannut teknologiateollisuus. Teollisuudessa palkat nousevat kolmessa vuodessa yhteensä 7,8 prosenttia.

Teollisuuden avauksen jälkeen moni muu ala on sopinut omissa pöydissään kutakuinkin vastaavansuuruisista korotuksista. Työntekijäpuolen mukaan valtio on tarjonnut puolisentoista prosenttia pienempiä 6,3 prosentin korotuksia.

Työnantajaa neuvottelussa edustavan Valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Sari Ojasen mukaan neuvottelut keskeytettiin siksi, että palkansaajajärjestöt vaativat yleisen linjan mukaisia korotuksia ja eivät olleet valmiita siitä joustamaan.

Valtiolla ei ole tähän varaa julkisen talouden heikon tolan vuoksi, Ojanen katsoo.

Ojanen kuvaa tilannetta hyvin hankalaksi. Jos lakkovaroituksia annetaan, paineet kasvavat entisestään.

– Tilanne on hyvin kriittinen. Olen pahoillani siitä, että tähän on jouduttu, mutta kyllä se johtuu siitä, että meidän taloudellista tilannettamme ei ole työntekijäjärjestöjen puolelta noteerattu, Ojanen sanoo.

Valtiolla työskentelee noin 76 000 ihmistä. Valtionhallinnon lisäksi valtion palkkalistoilla on myös esimerkiksi rajavartiosto.

Jaa.
Exit mobile version