Arvokkaita taideteoksia myydään romumetalliksi. Aina ostaja ei kysy metallin alkuperää.
Kuopion hautausmaalla tapahtunut arvokkaan pronssipatsaan varkaus uhkaa jäädä selvittämättä. Poliisilla ei ole mitään tietoa tekijöistä tai edes tarkasta tekoajasta.
– Juttu on niin pimeä kuin voi olla, sanoo rikosylikonstaapeli Riitta Antikainen Itä-Suomen poliisista.
Kuvanveistäjä Eemil Halosen pronssinen Huivipäinen tyttö -patsas varastettiin Kuopion ison hautausmaan pääportin edustalta 1.–10. huhtikuuta. Kuopion taidemuseon omistama painava patsas on 165 senttiä korkea. Kadonnut teos on alkuperäisestä veistoksesta tehty jälkivalu, joka on valmistunut vuonna 1986. Alkuperäinen teos on vuodelta 1904.
Rikoshyöty pari sataa euroa
Poliisilla ei ole käsitystä, onko kyseessä taidevarkaus vai onko patsas varastettu sen vuoksi, että se voidaan paloitella ja myydä keräysmetallina eteenpäin. Jos Huivipäinen tyttö paloitellaan myytäväksi, siitä saadaan ehkä joitakin satoja euroja.
– Rikoshyöty on todella minimaalinen suhteessa siihen, minkä arvoinen teos on, arvioi Kuopion taidemuseon johtaja Anna Vilkuna Ylelle aiemmin.
Tampereella poliisi pääsi nopeasti tekijöiden jäljille
Vastaavia rikoksia on tapahtunut viime aikoina useita eri puolilla Suomea. Sisä-Suomen poliisi selvitti rikossarjan, jossa Tampereelta varastettiin viime vuonna pronssinen Unto Hietasen Kalapoika-patsas ja Lappeenrannasta pronssinen Armas Hutrin Kurjet-veistos.
Ennen kuin tekijät jäivät kiinni, he ehtivät vielä leikata isoja paloja Lauri Viita -muistomerkistä Tampereella.
Kaikki teokset varastettiin keräysmetallikauppaa varten.
Teosta tuomittiin maaliskuussa kaksi miestä. Heidät määrättiin maksamaan myös 250 000 euron vahingonkorvaukset.
Poliisin työtä helpotti se, että kyseessä oli sarjarikos, kertoo rikoskomisario Antti Uusipaikka Sisä-Suomen poliisista. Poliisi pääsi nopeasti tekijöiden jäljille, ja tutkinnassa käytettiin muun muassa telepakkokeinoja. Tekijät eivät olleet ehtineet tuhota kokonaan ja myydä kaikkia varastamiaan teoksia.
Teokset tuhotaan ja myydään pieninä paloina
Poliisin mukaan romumetallimarkkinoilla on sekä virallista että pimeää toimintaa.
– Esine voidaan paloitella niin pieniksi paloiksi, ettei sitä voi tunnistaa. Mutta ei ostaja läheskään aina kysy alkuperää, Uusipaikka sanoo.
Arvometallien hinnat ovat nousseet viime vuosina. Poliisin mukaan metallimarkkinoilla rikoksiin ovat syyllistyneet sekä ulkomaalaiset että suomalaiset tekijät. Mukana on järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta myös satunnaisempia tekoja. Tampereen tapauksessa tuomitut olivat suomalaisia.
Taideteokset saattavat päätyä tuhottuina samoille markkinoille kuin varastetut autojen katalysaattorit, rännipellit tai rakennustyömaiden kuparilangat. Esimeriksi katalysaattorivarkaudet ovat yleistyneet viime vuosina huomattavasti.
– Iso osa alan kauppiaista toimii rehellisesti, mutta metallimarkkinoilla on myös kieroutunutta toimintaa: jos ostat sian säkissä, saatat saada ison hyödyn, Uusipaikka kuvailee.
