Poliisin tilastoista ei saa vastausta, ovatko julkisen paikan ammuskelut lisääntyneet. Kaikkiaan ammuskeluun liittyvät tehtävät näyttävät vähentyneen 2020-luvulla.
Poliisi joutuu hälytystehtävillään varautumaan ampuma-aseisiin kymmeniä kertoja kuukaudessa. Viikonloppuna uutisoidut ampumavälikohtaukset julkisilla paikoilla herättävät kysymyksen, onko kyseessä yleistyvä ilmiö.
Lauantaina ainakin viisi ihmistä sai osumia luodeista ravintola-ampumisessa Seinäjoella. Jyväskylässä puolestaan ammuskeltiin lauantaiaamuna yleisellä uimarannalla.
Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta sanoo, että tarkkaa tietoa julkisella paikalla tapahtuneiden ampumisten yleisyydestä ei ole saatavilla. Lyhyen ajan sisällä tapahtuneet ampumiset voivat olla vain satunnainen piikki.
Poliisin hälytystilastot eivät erittele ampumistapauksia sen mukaan, onko tapahtumapaikka julkinen vai yksityinen. Tilastoista ilmenevät tehtävät, jotka koskevat pahoinpitelyä tai tappelua, johon liittyy ampuminen. Vuonna 2020 tällaisia tehtäviä oli poliisilla 275. Vuonna 2023 tehtäviä oli 223.
Kuluvan vuoden aikana tähän päivään mennessä kyseisiä tehtäviä on kirjattu 139. Viime vuonna samaan aikaan niitä oli kirjattu 126.
Asetehtäviä tasaisesti joka kuukausi
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa hälytystehtäviä on muutaman vuoden ajan tilastoitu sen mukaan, joutuuko poliisi tehtävällä varautumaan siihen, että kohdehenkilöllä on ampuma-ase. Ylikomisario Jussi Huhtela kertoo, että ampuma-aseisiin liittyvillä hälytystehtävillä paikalle lähetetään tyypillisesti useampi partio tai joissain tapauksissa perustetaan erillinen organisaatio.
Tällaisia tehtäviä on Itä-Uudellamaalla keskimäärin kymmenisen kuussa. Valtakunnan tasolla luku on oletettavasti moninkertainen.
Huhtelan mukaan luku vaihtelee jonkin verran kuukausittain, mutta ampuma-asetehtävien yleistymistä ne eivät osoita. Itä-Uudenmaan poliisi ei toistaiseksi ole eritellyt tehtäviä sen mukaan, sijoittuvatko ne yleiselle vai yksityiselle paikalle.
– Minulla on sellainen näppituntuma, että ne jakaantuvat aika lailla viisikymmentä–viisikymmentä, Huhtela sanoo.
Varautumisilmiö voi lisätä ampumisia
Poliisitarkastaja Heikkinen viittaa kuitenkin Ruotsista saatuihin tietoihin ja mainitsee tietynlaisen varautumisilmiön, joka yleistyessään saattaa johtaa myös ampumisten lisääntymiseen.
Rikolliset saattavat kantaa asetta turvakseen, koska toisetkin kantavat tai toisten luullaan kantavan asetta.
– Ennemmin tai myöhemmin se johtaa johonkin ylilyöntiin, Heikkinen sanoo.
Väkivaltaa yleisemmin kuvaavista tilastoista ilmenee, että pahoinpitelyjen määrä on kasvussa. Henkirikoksia sen sijaan tapahtuu Suomessa vähemmän kuin koskaan aiemmin.
